1. Liittyminen seuran jäseneksi

Seuran navigaatiojaoston jäseneksi voi liittyä henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti Suomen Navigaatioliitto ry:n laivuritutkinnon. Myös henkilö, joka on oppilaana laivurikurssilla voi liittyä jäseneksi. Mikäli tällainen henkilö ei kuitenkaan vuoden kuluessa liittymisestään ole suorittanut hyväksytysti saaristolaivuritutkintoa, erotetaan hänet seurasta tai hän voi siirtyä veneilyjaoston jäseneksi.

Mikäli haluat liittyä seuran  jäseneksi, tulosta tästä jäsenhakemuslomake, täytä lomake ja postita se jäsenrekisterin pitäjälle lomakkeessa olevalla osoitteella. Jäsenhakemuksen liitteenä tulee olla kopio suoritetun laivuritutkinnon diplomista tai todistuksesta. 

Sinulla on mahdollisuus liittyä myös / vain seuran veneilyjaoston jäseneksi, ja saada Suomen Veneilyliitto ry:n jäsenedut. Veneilyjaoston jäseneltä ei vaadita laivuritutkinnon suorittamista. Liittymis- ja jäsenmaksun suuruus löytyy kohdasta 3. Maksuja. Tulosta  Veneilyjaoston jäsenhakemuslomake, täytä lomake ja postita se jäsenrekisterin pitäjälle lomakkeessa olevalla osoitteella.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta seuran hallitus.

Tutustu yhdistyksen  sääntöihin.

Seuran jäsenet saavat jäsenetuna 15% alennuksen merikartoista, lokikirjoista, Vesiliikenteen säädökset -kirjasta sekä navigointivälineistä Uudenkaupungin Kirja-Vakka Oy:stä.  Seura on toimittanut nimilistan seuran jäsenistä kirjakauppaan, joten sinun tulee vain kertoa nimesi ja että olet IK:n jäsen saadaksesi alennuksen.

2. Laivuritutkinnot

Seura järjestää tutkintotilaisuuksia Vakka-Suomen alueella. Tutkintopaikat ja ajat selviävät kotisivuiltamme kohdasta tapahtumat. Tutkintomaksut on ilmoitettu alempana kohdassa Maksuja.
Tutkinnon hyväksytysti suorittanut, johonkin navigaatioseuraan kuuluva henkilö saa tutkintomaksuumme kuuluvan diplomin.  Diplomiin on merkitty arvosana suoritetusta tutkinnosta. Eri arvosanoihin vaadittavat pistemäärät ovat seuraavat:

Navigaatioseuraan kuulumaton, tutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö voi tilata suorituksestaan todistuksen. Todistuksesta peritään erillinen maksu.

Suomen Navigaatioliitto ry:n pätevyysviirin  (saaristo-, rannikko- tai avomerilaivurin viiri) käyttöoikeus on tutkinnon hyväksytysti suorittaneella Suomen Navigaatioliittoon, Suomen Purjehtijaliittoon tai Suomen Veneilyliittoon kuuluvan seuran jäsenellä.

3. Maksuja (voimassa toistaiseksi)

Isokarin Kiertäjät ry:n pankkitilin numerouudessa IBAN muodossa: FI86 5491 0240 0303 17. Tilin BIG/SWIFT-pankkikoodi on OKOYFIHH (Vakka-Suomen Osuuspankki)

Kerhokaupan tuotteita pääset katselemaan, sovittamaan ja ostamaan ottamalla yhteyttä johonkin hallituksen jäseneen.
Tekstiilit ovat Kustavin Merineuleen korkealaatuisia tuotteita, joiden hintaa on nyt alennettu  40 %. 

5. Venekatsastus

Isokarin Kiertäjät ry suorittaa venekatsastuksia sopimuksen mukaan, ilman kiinteitä katsastuspäiviä.
Runkokatsastuksesta sekä vuosikatsastuksesta on sovittava suoraan katsastusmiehen kanssa. Seuran katsastusmies on Jorma Reiman. Hänet tavoittaa puhelimitse numerosta (02) 430 6252 tai 040 839 5106. Katsastusmiehellä on oikeus periä korvaus matkakustannuksistaan, siksi kannattaa pyrkiä siihen, että kaverinkin vene katsastetaan samalla reissulla.
Katsastusmaksut yllä. Runkokatsastuksesta ei peritä erillistä maksua, mutta se suoritetaan vain veneille, joiden vuosikatsastuksenkin suorittaa seuran katsastusmies..
Katsastussääntöihin voit tutustua esimerkiksi Suomen Purjehtijaliiton kotisivuilta kohdasta Matkapurjehdus / Katsastus.

6. Veneen liputusohje

Perusteet ja käyttöoikeus

1. Sen lisäksi, mitä laissa Suomen lipusta (380/26.5.1978), asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään, noudatetaan tätä liputusohjetta.
2. Merenkulkuhallituksen veneily-yhdistykselle vahvistama erikoislippu, jäljempänä pursiseuralippu, on Suomen kansallislipun veroinen.
3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyttää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen, että veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen, jolle on myönnetty pursiseuralipun käyttöoikeus. Perälippuna käytetään sen yhdistyksen lippua, jonka rekisteriin vene on merkitty, tai tavallista Suomen lippua.
4. Asetuksessa mainittuja kommodorin viiriä, varakommodorin viiriä, veneenomistajan viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsenen lippua ei saa käyttää perälipun paikalla.

Lipun paikka ja koko

5. Perälipun paikka on veneen peräosassa 10°-15° peräänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella.
Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessä mesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa.
Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa.
6. Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa:

Perälipputangon huipun pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas ja ehjä.

Liputus

7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti:
- kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta
- muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön.
Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna
- satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä
- vieraassa satamassa oltaessa
- kohdattaessa toinen vene
- kohdattaessa sota- tai muu viranomaisalus sekä ohitettaessa merivartio-, tulli- tai luotsiasema tai rannikkolinnake.
Miehittämättömässä veneessä ei pidetä lippua.
Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa, vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista.
8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstä määrätään kilpailuohjeissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvälisille tai toisen valtion vesialueille, on perälippu pidettävä koko ajan nostettuna.
9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputusohjeessa (asetus 383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja lipunnosto- ja lipunlaskuaikoja.

Lipputervehdys

10. Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, jossa on päällikkyysviiri, taikka venettä, jossa on lippu.
Lipputervehdys suoritetaan vain lähietäisyyksillä ja olosuhteiden salliessa.
11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisesti partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdittävä on vastannut, jonka jälkeen lippu nostetaan jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myös irrottamalla lipputanko lippuineen telineestään, kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suuntaan ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen kun tervehdykseen on vastattu.

Juhlaliputus

12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä, taikka muissa juhlallisissa tilaisuuksissa.
13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään.
Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, B, C, 1, D, E, F, 2, G, H, I, 3, J, K, L, 4, M, N, O, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri.
14. Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä.

Suruliputus

15. Vene voi suruliputtaa aiheen ilmaantuessa pitämällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta tai kahvelin nokasta alaspäin. Lippu nostetaan ylös ennen suruliputuksen aloittamista ja se päätettäessä.
16. Vene suruliputtaa vain ollessaan kiinnittyneenä, paitsi jos veneessä on vainaja, jolloin suruliputetaan myös kulussa.

Vieraan maan lippu

17. Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoislippu ns. kohteliaisuuslippuna styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan.
Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä, vaan ne siirretään paapuurin saalinkiin.
Vain yhden maan kohteliaisuuslippu saa kerrallaan olla nostettuna.
18. Kohteliaisuuslippu nostetaan joko jätettäessä viimeinen kotimaan satama tai ylitettäessä raja, ja lasketaan saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan satamaan. Vastaavasti menetellään, jos matkan aikana käydään useammassa maassa.
Matkan aikana kohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laskemista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen.
19. Purjehdittaessa ulkomailla vieraan maan lipun alla voi suomalainen veneilijä osoittaa kansallisuutensa nostamalla Suomen pienoislipun paapuurin saalingin alle kohteliaisuuslipun tavoin.
Vastaavasti voi ulkomaalainen veneilijä nostaa oman maansa pienoislipun paapuurin saalinkiin purjehtiessaan Suomessa Suomen lipun alla.
20. Jos suomalaisessa veneessä Suomessa on ulkomaalainen vieras, voidaan hänelle osoittaa kohteliaisuutta nostamalla hänen maansa pienoislippu paapuurin saalinkiin kohteliaisuuslipun tavoin.

Viirit

Tämä liputusohje on pääosin lainattu Suomen Purjehtijaliiton sivuilta.