|
Kalanti-Seura
1. Kalannin ensimmäinen kotiseutuyhdistys Kalannin Koosa (1948 - 1968)
Kotiseututyön alkusanat lausuttiin Kalannissa ensi kerran jo lähes 60 vuotta sitten. Jouk- ko kalantilaisia kokoontui 14.2.1948 maanviljelijä Juho Kainun kotiin keskustelemaan ka- lantilaisia kiinnostavista asioista. Illan kuluessa kirjailija F.M.Karrakoski ehdotti, että perus- tettaisiin Kalanti-seura, jonka tilaisuuksissa voitaisiin keskustella pitäjän aate- ja arkielä- män hankkeista. Ehdotus sai kannatusta, ja vielä samana iltana lausuttiin syntysanat koti- seutuyhdistykselle, jonka nimeksi ei tullut Kalanti-seura vaan Kalannin Koosa. Koosa on koristeellinen, kuusen juurakosta valmistettu juoma-astia, jolllaisia valmistettiin muinoin Kalanninkin alueella.
Koosaa ei koskaan rekisteröity eikä sillä ollut mitään sääntöjä. Perustajat halusivat välttää kaikkea virallisuutta. Jäseniksi pääsivät vain miehenpuolet, ja jäsenkattokin asetettiin puolen sadan paikkeille. Vuosikokous valitsi Koosan isännäksi pitäjän arvokkaimman henkilön, mihin tehtävään valittiin ensimmäisenä maanviljelijä Frans Nohkola Hallusta. Koosan ensimmäiseen keskustoimikuntaan tulivat valituiksi F.M.Karrakoski, Väinö Korpi, Juho Lahti, Osmo Leino, Oskari Raula, Frans Salomaa, Martti Virkkunen ja Einari Yli-Piri- lõ.
2. Kalannin Koosan toiminnan tuloksia
Koosan epävirallinen asema ei mitenkään haitannut seuran toiminnallisuutta, koska mo- net mukana olleista kuuluivat kunnan luottamushenkilöihin tai olivat muuten aktiivisia koti- seututyössä. Jäsenistä mm. Einari Yli-Pirilä ja Kauko Raula toimivat valtuuston puheen- johtajina 1948 - 64 ja 1965 - 68. Koosan kokouksissa käsiteltiin alkuvuosina mm. terveystalon rakentamista, Kalannin kunnan vaakuna-asiaa ja oman kotiseutumuseon perustamista. Kaikki nämä hankkeet to- teutuivat vuoteen 1952 mennessä: A.W.Ranckenin suunnitelema Kalannin vaakuna jul- kistettiin 1951, samana vuonna valmistui terveystalo ruotsalaisen Kinnan kummikunnan tuella ja olympiavuonna -52 avattiin kotiseutumuseo. Kotiseutumuseon perustamista helpotti se, että kalantilaiset Oskari ja Aini Raula lahjoittivat noin 1 200 esinettä kotiseutu- museon alkupääomaksi. Kunta tuli museohanketta vastaan antamalla sille tilat entisestä Vähä-Kudilan päärakennuksesta.
Kalannin Koosan toiminta jatkui aktiivisena aina vuoteen 1968 saakka. Siihen mennessä mm. kotiseutumuseon ilme muuttui täysin, kun alueelle hankittiin eri puolilta kuntaa van- hoja, tyyliin sopivia rakennuksia. Nykyisin museon alueella on 11 rakennusta, joista vii- meisin on vuonna 1986 Kuuantaan Jokilasta siirretty riihi. Museon rakennusten uutterana etsijänä toimi Kauko Raula, joka isänsä jälkiä seuraten toimi aktiivisesti vuosikymmeniä kotiseutunsa ja museon hyväksi. Tällä saralla kunnostautuivat hänen lisäkseen Koosan jäsenistä myös F.M.Karrakoski ja P.O.Ekko. Valitettavasti Koosan epävirallisuus aiheut- ti sen, että toiminnasta ei jäänyt pahemmin pöytäkirjoja. Kuitenkin työn konkreettiset tu- lokset näkyvät aina paremmin kuin arkistoihin jäävät pöytäkirjat.
|