|
4. Kalanti-Seuran toiminnasta
4.1. Kalanti-päivän juhla Olavinpäivänä 29.7. (ajankohta vaihtelee nykyisin)
Seuran toimesta on järjestetty Kalanti-päiviä jo vuodesta 1969 lähtien. Aluksi yhdessä kunnan kulttuurilautakunnan ja nyttemmin kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Parina vuon- na juhlat ovat jääneet pitämättä, mutta 40. juhla saavutettaneen vuonna 2010. Juhla pidettiin ennen aina Olavinpäivänä, koska Olavi Pyhä on Kalannin kirkon suoje- luspyhimys. Muutamana viime vuonna ajankohtaa on ollut pakko hiukan reivata, sillä vaikka seura vaaliikin perinteitä, niin nykyaikakin on otettava huomioon. Kaupunki on toi- mittanut meille esiintymislavan museon pihaan, mutta meidän juhlamme ja kaupungin omat tarpeet eivät ole sopineet aina yhteen, joten Kalanti-päivää on ollut pakko siirtää.
Kalanti-päivä on suuritöisyydestään huolimatta kotiseutujuhla sanan varsinaisessa mer- kityksessä. Se kokoaa kalantilaiset riippumatta siitä, pidetäänkö juhla arkena vai sunnun- taina. Juhlan esiintyjät ovat lähes kaikki kalantilaisia sekä nuoria että vanhoja. Juhlassa on vuosien varrella esitetty kaikki mahdolliset entisajan työtavat kuppauksesta kengityk- seen ja pyykinpesusta riukuaidan rakenteluun. Omat kuorot ja tanssintaitajat harjoittele- vat vuodesta toiseen esiintyäkseen niin vieraille kuin omallekin väelle. Paikalliset nuoret taitajat pääsevät esiintymisen makuun tutun yleisön edessä. Ja ennen kaikkea juhla an- taa mahdollisuuden tuntea yhteenkuuluvuutta yhä laajenevien kuntakokonaisuuksien ai- kakaudella.
4.2. Perinteen tallennus
Kalanti-päivän juhla on videoitu lähes joka vuosi. Videot ovat Kalanti-Seuran hallussa ja niitä voi kuka tahansa pyytää katsottavakseen. Videoille on tallennettu ohjelma osittain, mahdolliset työnäytökset ja näyttelyt. Ennen videoaikaa oli tyydyttävä kameraan, ja lä- hes alusta lähtien kuvauksista vastasi Vilppu Aalto, nykyisin hovikuvaajana toimii Tuija Hannula. Vilppu Aallon kuvat ovat seuran hallussa, ja Tuija Hannulan kuvia näkyy näillä sivuilla sekä tallennettuna sähköiseen muotoon seuran arkistoissa.
Perinteitä tallennettiin ennen myös ääninauhoille, joita on jonkin verran tallella seuran ar- kistossa. Tosin tekniikka menee nykyisin eteenpäin niin huimaa vauhtia, että kohta on lä- hes mahdotonta esittää mitään muuta kuin digitaalisesti taltioitua aineistoa.
4.3. Kotiseutuarkisto
Kalannin uuden kirjaston valmistuttua syksyllä 1988 saatiin sen yhteyteen kotiseutuar- kisto. Seura on ottanut vastaan yksityishenkilöiden järjestämättömiä kokoelmia ja saatta- nut niitä arkistokuntoon parhaan kykynsä mukaan. Meidän kauttamme ovat tulleet arkis- toiduiksi mm. F.M.Karrakosken, Hertta Aallon, Kalannin Kaapon eli Nero Koiviston, Ju- ho Aallon ja Hans Petter Springertin kokoelmat. Kannattaa käydä tutustumassa.
Kotiseutuarkiston kokoelmiin pääsee tutustumaan poikkeamalla Kalannin kirjastoon. Kir- jaston aineistoon pääsee kotoakin klikkaamalla tästä .Kalanti-aiheista kir- jallisuutta voi etsiä hakusanalla, esim. Kalannin kirkko, Kalannin historia jne. Lisää tietoa paikallisesta kirjallisuudesta tai kirjoittajista löytyy Uudenkaupungin kirjastosta.
4.4. Kotiseututietoutta kartoin, opaslehtisin ja kädestä pitäen
Seuran pitkäaikaisin projekti lienee ollut kotiseudun nähtävyyskartan ja siihen liittyvän opaslehtisen valmistaminen. Ensin käytiin ruutu ruudulta läpi Kalannin alueen kartta. Sen jälkeen sovittiin, mitkä kohteet kussakin ruudussa olisivat niin merkittäviä, että ne pitäisi merkitä tulevaan karttaan. Koska Kalanti on historiallisesti hyvin rikasta aluetta, niin oli pakko karsia varsinkin esihistoriallisia kohteita, jotta mukaan olisi saatu mainintoja eri aika- kausilta. Lopulta karttaan saatiin noin 130 erilaista kohdetta, joiden kirjo oli melkoinen. Hiidenkirnujen, pronssi- ja rautakauden hautojen, kuivattujen järvien, muinaisten talvitei- den, pirunpeltojen ja Hiittenpiikain ringin kautta päästiin kunnialla aivan nykyaikaan saak- ka. Kartta saatiin valmiiksi etuajassa jo 1997 ja siihen liittyvä opaslehtinen vuonna 2002.
Kartan avulla olikin sitten helppo suunnitella kotiseuturetkiä bussilla ajellen. Nyt näitä ret- kiä on tehty eri puolille pitäjää jo useita. Harva meistä innostuu omin neuvoin tutkimaan lähiympäristöään. Monet eivät edes tiedä, mitä se niin tuttu kotiseutu kätkee sisäänsä. Hyvien oppaiden, huolellisen suunnittelun ja kiinnostavien kohteiden valinnalla retki lä- hiympäristössä voi tuntua kuin ulkomailla olisi. Paikallista väkeä tavattaessa voi kaiken lisäksi käyttää selvää suomea, eikä ilmastokaan lämpene turhasta lentelystä.
4.5. Kalannin historiatoimikunta 1994 - 1999
Kalanti-Seuran jäsenet, niin aktiiviset kuin passiivisetkin, olivat hyvin edustettuina Kalan- nin historiaa valmistelevassa toimikunnassa. Toimikunnan puheenjohtajana toimi kunnia- jäsenemme, kunnallisneuvos Heikki Juntti ja muina jäseninä kirkkoherra Pekka Rantala, emäntä Eila Pöllänen, metsäteknikko Unto Arvonen ja lehtori Matti Laakso. Sihteerin tehtävistä vastasi kaupungin kulttuurisihteeri Ilkka Rauvola. Valokuva-asiantuntijana toimi Kalannin alueen kotiseutukuvausta pitkään harrastanut Vilppu Aalto. Kalannin historian kirjoittamisesta vastasivat maisterit Terhi Nallinmaa-Luoto esihistorian osalta ja Kari Alifrosti 1200-luvulta vuoteen 1993. Teoksen 760 sivua tarjoavat hyvät tiedot alueemme historiasta viimeisten 3 500 vuoden ajalta.
Kalannin historian kirjoittamista oli yritetty aloittaa aiemminkin, mutta sen katsottiin tulevan liian kalliiksi. Kun Kalanti ja Uusikaupunki päättivät liittyä yhteen, saatiin liitossopimukseen kohta, jossa sovittiin historiateoksen kirjoittamisesta. Kalannin historian julkistamistilaisuus oli kunnantalolla 3.12.1999. Historiateoksen voi ostaa kauttamme.
4.6. Hiukan muusta toiminnasta
4.6.1. Talkooperinteen vaaliminen
Kalannin Kotiseutumuseo on jo ehtinyt tulla miehen ikään, kun sen perustamisestakin on kulunut jo 55 vuotta tänä vuonna. Yhdentoista rakennuksen pitäminen museokun- nossa on vaatinut lukuisan määrän talkoita, joiden toteutuksesta on alusta alkaen vastan- nut Kalanti-Seura. Tukea on saatu ensin kunnalta ja nyttemmin kaupungilta. Näihin päiviin asti on löytynyt niin talkooväkeä kuin myös wanhan työn taitajia. Entä tulevaisuudessa, kun pärekaton tekijät, pärehöylät ja punamultamaalin keittäjät hupenevat? Kysymys on myös siitä, mihin kulttuuritoimen rahat riittävät kunnassa. Tuleeko EU apuun? Edellisestä huolimatta seura on mukana jatkossakin museon talkoissa tarpeen mukaan, sillä muodostaahan museon pihamiljöö upeat puitteet kesäiselle Kalanti-päivälle.
4.6.2. Kalantilaisille oma isännän-emännän- tai Kalanti-viiri
Lähes 10 vuoden ajan ovat kalantilaiset ja muutkin halukkaat voineet nostaa salkoon oman Kalanti-viirin. Mervi Lallan vuonna 1996 esittämä idea emännän viiristä lähti aika pian liikkeelle, kun Tuija Hannula otti suunnittelutyön tehtäväkseen. Seuran hyväksyttyä Tuijan ehdotuksen viiriksi tehtiin ensimmäinen 50 kappaleen tilaus, joka myytiin loppuun melko pian. Nyt on jo menossa ainakin toinen sukupolvi viirien kohdalla, koska monet ovat jo ehtineet haalistuttamaan viirinsä ahkeralla ylöspidolla. Viiri on erinomainen lahjaesine niille, joilla jo on kaikkea tai joiden juuret ovat Kalannissa.
4.6.3. Näyttelyt ja luennot
Vuosien varrella on aina Kalanti-päiväksi ja myös muiksi juhlapäiviksi järjestetty joku ai- heeseen sopiva näyttely joko museolle tai kirjaston näyttelytilaan. Viimeisin näyttely museolla koostui sota-aikaan liittyvistä esineistä ja Sampsa Laurilan keräämään sota- ajan talkootyötä käsittelevään aineistoon.
Kalannin menneisyyttä on tehty tutuksi myös luentojen avulla niin omin voimin kuin myös yhdessä Kansalaisopiston kanssa. Nelisen vuotta sitten ilmestyneen Muinainen Kalanti ja sen naapurit -teoksen ilmestymisen jälkeen kirjan kirjoittajista osa saatiin Kalan- tiin luennoimaan kirjoittamistaan aiheista pariksi illaksi. Tähän huippututkijoiden kirjoitta- maan kirjaan kannattaa tutustua, jos haluaa mennä pintaa syvemmälle niin Kalannin kuin sen naapurienkin historiaan. ( Toim. V. Kaitainen, E. Laukkanen, K. Uotila, Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Hä- meenlinna 2003.)
|