NUKKETAITEILIJA
KERTTU AALTONEN

KURSSIT/TYÖPAJAT
NÄYTTELYT
AJANKOHTAISTA
YHTEYSTIEDOT
SATUOLENNOT
VIERASKIRJA
OHJELMISTO
GALLERIA
MEDIALLE
MUNDO
VIDEO
CV

ARSNET.NET


TIE UNELMIEN AMMATTIIN


Rakastuin nukketeatteriin yli 30 vuotta sitten, kun tämä taidemuoto teki tuloaan Suomeen. Tieni vei somistajasta lastentarhanopettajaksi ja löysin lasten, taidekasvatuksen ja sadun maailman. Valmistin ensimmäisen käsinuken sukkahoususta ja erikeeperistä. Nukke on ollut mukana näyttelyissäni. Matka Puolan Wrocklavin nukketeatteri-instituuttiin sytytti lopullisen innoituksen nukketeatteritaiteeseen.

Kun puolalaiset ja pohjoismaiset alan taiteilijat tulivat Suomeen opettamaan nukketeatteria, kävin monena vuonna 80-luvulla heidän  opissaan. Oma nukketeatteri minulla on ollut 70-luvulta lähtien. Nykyinen nukketeatterini, Piironginlaatikko, toimii kiertävänä Uudessakaupungissa, sen ympäristössä ja muualla. Suurin osa tähän mennessä rakentamistani nukeista on ollut Piironginlaatikon esityksissä mukana.

Tutustumiskäynnit kotimaisten nukketaiteilijoiden luona ja omat löytöretkeni Euroopan vanhoihin nukketeatterimaihin sekä Kiinaan ovat avanneet uusia kiehtovia polkuja. Kerään esineistöä satumaailmoihin vierailemieni maiden kirpputoreilta.

Nukkeja ja näytelmiä on syntynyt yhteensä parisensataa. Olinkin suunnattoman ilahtunut, kun maahamme saatiin nukketeatterialan tutkinto sekä alan erikoistumisopintoja. Viisikymppisenä lähdin taas opiskelemaan. Sain unelmieni ammatin. Mateli-näytelmä ja Turun linnan tonttu-ukko näytelmineen näkivät tuolloin päivänvalonsa. Yhteistyö Uudenkaupungin Teatterin kanssa alkoi ja Mateli toteutettiin vuonna 2001 eestiläisen alan taiteilijan ohjaamana. Seuraavana vuonna suurelle näyttämölle valmistui varjo- ja tanssiteatteriteos Kalevalan Aino-tarinasta, Vellamon vetinen neito.

Varjoteatteri italialaisen Fabrizio Montecchin opissa oli huikea kokemus. Valon ja varjon yllätyksellisyys, monimuotoisuus ja runollisuus puhuttelivat minua erityisesti. Tutkimusmatka valon ja varjon maailmoihin sai uuden ulottuvuuden nukketaiteilija Kitta Saran ohjaamassa Prinsessa Lasivuorella -näytelmässä, jonka ensi-ilta oli Uudenkaupungin Teatterissa vuonna 2003.

Nukenrakentamisen erikoistumisopintojen myötä valmistuivat Kasper-koppi nukkeineen ja bunraku-tekniikalla toteutettu kuoropoika Eevertti. Kitta Saran ohjaama Pikku pikku Liisan seikkailut sai ensi-iltansa vuonna 2004 Uudenkaupungin Teatterissa ja yleisön pyynnöstä esitykset jatkuivat keväällä 2005. Näytelmä on visuaalinen, suomalaista luontoa kuvaava selviytymistarina. Seuraavana vuonna Pikku pikku Liisa seikkaili kansainvälisillä Puppets for People-festivaaleilla Saksassa.

Kitta Saran käsikirjoittama, ohjaama ja lavastama näytelmä (v. 2005) Kepa ja Kurre piparirosmon jäljillä on tarina rakastettavasta oravanpoika Kurresta, sekä Kepasta, joka valmistelee joulua. Näytelmä esitettiin Kitta Saran toteuttamassa piparintuoksuisessa tilateoksessa, joka oli esillä joulunäyttelynä kulttuurikeskus Crusellissa.

Vuoden 2005 itsenäisyyspäivä toi mukanaan iloisen yllätyksen, kun minulle myönnettiin vuoden kulttuuriteko 2005 palkinto, uusikaupunkilaisen lastenkulttuurin edistämisestä.

 

Kuoropoika Eevertti

Juhlan aika!

Vuosi 2006 oli 35-vuotistaiteilijajuhlavuoteni, jota vietin työn merkeissä.

Juhlavuoden ohjelmistossa oli Uudenkaupungin Pelle- ja Nukkepäivät. Pellet ja nukketeatteriseurueet eri puolilta Suomea valtasivat viikonlopuksi Leijonapuiston, kauppatorin, kadut ja kujat.

Poikkitaiteellinen koko perheen piknik-tapahtuma Pellekengän heiton SM-kisoineen oli suosittu ja värikäs monien tahojen yhteistyön tulos. Vierailevien nukketaiteilijoiden ja Piironginlaatikon teatterinukkien yhteisnäyttely Nukke ikkunalla oli kaupungin sydämessä kaikkien ulottuvilla.

Uusikaupunki julistautui Rauhan kaupungiksi 25.8.2006. Uudenkaupungin kulttuurihistorialliseen museoon sen merihistorialliselle osastolle valmistui kaupungin historiasta ja rauhan solmimisesta kertova näytelmä. Kepa ja Kurre Uurenkaupunki menneisyyre jäljil –nukkenäytelmän on kirjoittanut, ohjannut ja lavastanut Kitta Sara.

Kesäkuussa nukketeatteri hyppäsi polkupyörän selkään Runoilijan ja Muusan hahmossa ja matkasi saaristoon arsÖ –ympäristötaidetapahtuman myötä. Runoilija ja Muusa polkivat ristiin rastiin, mutta tavatessaan ohikulkijan pysähtyivät. Runoilija kirjoitti ohikulkijalle oman runon ja Muusa avasi aurinkovarjonsa, jonka suojissa hän esitti miniatyyrinäytelmän.

Paperiteatterinäytelmä Argicola sai kantaesityksensä Turun tuomiokirkossa ja näytelmä on ollut kiertueella työpajoineen Turun suomalaisissa seurakunnissa. Agricolan on käsikirjoittanut ja ohjannut teatteriohjaaja Marja-Liisa Lintunen.

Mitä olisi juhlavuosi ilman kunnon lastenjuhlia? Lasten kuu – Marraskuu –tapahtumassa vietettiin Nukkejuhlia kulttuurikeskus Crusellissa Lasten kuvataidebiennaalin yhteydessä. Viikinkien Kalantiväyläyhdistys järjesti puitteet ja produktion yhteistyökumppanina oli Uudenkaupungin Teatteri. Elina Kilkun ohjaama näytelmä kertoo Pikku-Klovnin tarinan vanhan piirongin kätköissä.


Piironginlaatikon nuket ja verstas muuttivat vuonna 2007 edellisen vuoden tapaan viehättävään historialliseen vaakahuoneeseen  Uudenkaupungin keskustaan. Nukkien kesäkodissa oli esillä myös lavastuksia, kuvia ja pukuja. Vaakahuoneen miljöössä järjestettiin loppukesästä poikkitaiteellinen taidetapahtuma ikiaikaisten puiden katveessa.

Suosittu kesäfestivaali Uudenkaupungin Pelle- ja Nukkepäivät vakiintui alueen vetovoimaiseksi koko perheen kulttuuritapahtumaksi.

Taidetalo Ars Aarraksen Muistojen talossa esittäytyivät Pirjo Latvalan ja Raimo Aarraksen teosten lisäksi monin eri tekniikoin rakennetut teatterinuket kuten bunraku-, lone-, marotte- ja käsinuket, marionetit sekä naamiot.

Kitta Saran ohjaama Ruusutar sai ensi-iltansa syyskuussa 2007 ja näytelmä vieraili Oulun valtakunnallisilla nukketeatterifestivaaleilla.


Sadun lumoa... oma teatteritalo

Teatterinuket esittäytyivät TaideLaakson galleriassa Helsingissä vuonna 2008 ja vappuna vietettiin Nukketeatteritalo Fenixin avajaisia Turussa. Touhua on riittänyt, talossa on 60-paikkainen katsomo, työhuone ja galleria.

Lastenkulttuurihanke Pelleriini mahdollisti vakkasuomalaisen nukketeatterin kehittämisen,
antoi uskoa ja intoa uusiin seikkailuihin.

Vuosi 2009 on Piironginlaatikon 25-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi järjestetetään yllätyksiä Lasten marraskuun aikana.




"Tietä käyden tien on vanki – vapaa on vain umpihanki."
   Aaro Hellaakoski