|
|
16.12.1999
Uudenkaupungin merihistoriallisen
|
|
Kapteenin kirjeet olivat henkistä huoltoa vuosisadan vaihteessa Kun purjelaivan kapteeni vuosisadan vaihteen tienoilla kirjoitti laivaltaan, tunteet ja luonteenpiirteet ilmenevät kirjeissä ylivoimaisesti useimmin. Sen sijaan esimerkiksi yleiset tapahtumat ovat kirjeissä esillä vain harvoin. Tämä ilmeni Riitta Ampujan esitelmästä joulukuun merellisessä illassa, jonka Merihistoriallinen yhdistys ja kansalaisopisto olivat jälleen järjestäneet. Ampuja oli käynyt läpi 18 kirjettä, joista suurin osa oli lyökkiläisen merikapteenin Carl Fredrik Söderlundin lähettämiä. Tutkimuksen pohjana oli Söderlundin tyttärenpojalta Mauri Caseliukselta saatu kirjenippu, jota oli seurannut melkoinen jäljitystyö. Söderlund oli lähtenyt merille 17-vuotiaana jungmanniksi parkki Emiliin. Hän ehti olla yhtäjaksoisesti merillä 29 vuotta. Tutkitut kirjeet ovat vuosilta 1893 - 1906, jolloin Söderlund oli Malenin Leo-laivan kapteenina. Laiva oli rakennettu Lokalahden Varanpäässä. Vaimolleen Alinalle, o.s. Ahlsten lähettämistä kirjeistä ilmenee Riitta Ampujan mukaan, kuinka yhteydenpito kirjeitse on ollut eräänlaista henkistä huoltoa ja perhesuhteiden hoitamista. Kirjeistä ilmenee myös luottamus puolison uskollisuuteen. Laivaan liittyvistä raha-asioista kapteeni kertoo, mutta murehtii myös kodin asioita. Kyselemällä "onko maidosta saatu maksu" tai neuvomalla "halonhakkaaja ei maksa paljon", ajattelee kapteeni kaukana kotoa perheen parasta. Uskonnollisuus ja kristillisyys ilmenee kirjeissä usein. Kapteeni rukoilee rippikoulua käyvän tyttärensä puolesta. Myös neljännen ja viimeisen lapsen odotusaikana Söderlund rukoilee vaimonsa puolesta. Söderlundin kirjeistä ilmeni myös, kuinka hän ulkomailta hankki vaimolle tuliaisiksi leninkikankaan ja lapsille postimerkkejä. Ampuja sanoo kirjeitten antavan kapteenista erittäin inhimillisen kuvan. Erityisesti se ilmenee viimeisen lapsen syntymän aikoihin. Hän viestittää haluavansa tyttären yhdeksi nimeksi Alinan, joka oli vaimon nimi. Syyskuun 26 päivänä 1906 syntynyt tytär kastetaankin Varma Alinaksi. Monet uusikaupunkilaiset muistavat hänet kansakoulunopettaja Varma Caseliuksena. Karl Söderlund ei kauan päässyt nauttimaan uusimmasta lapsestaan, sillä hän hukkui v. 1906 lopussa Helsingörin edustalla. Hän oli silloin 45-vuotias ja nuorin lapsista kahden ja puolen kuukauden ikäinen. Riitta Ampuja oli tutkinut myös muutamia kapteeneitten toisilleen lähettämiä kirjeitä. Niissä käsiteltiin pelkästään ammattiasioita. Kirjeissä oli pitkiä luetteloita laivojen matkoista ja rahdeista. Ampuja vertaili kirjeitä myös eräitten muitten kirjeisiin. Suuria eroja ei kirjeissä ollut. Perheille kirjoitettiin lasten kasvatuksesta ja kehityksestä, keskinäisestä rakkaudesta, terveydestä ja raha-asioista. Vieraista maista ja satamista ei yleensä kerrottu mitään.
|