Vaalit ja kansanäänestykset Sveitsissä

Olli Salmi 29.12.2009 (pikku korjauksia 23.9.2010)

Liittohallitus: Jäsenet valitaan yksitellen  kansanedustuslaitoksen kamarien yhteisistunnossa. Valituksi tulee ehdottoman enemmistön saanut. Jollei ketään valita, suoritetaan uusintavaali, jossa edellisessä vaalissa vähiten ääniä saanut ei voi olla ehdokkaana. Uusintakierroksia jatketaan kunnes yksi ehdokkaista saa ehdottoman enemmmistön.
Paikalliset hallitukset: Jäsenet valitaan kansanäänestyksellä, jossa äänestäjällä on yhtä monta ääntä kuin paikkoja on täytettävänä. Ensi kierroksella tulevat valituksi ehdottoman enemmistön saaneet, jolloin ehdoton enemmistö lasketaan laskemalla yhteen ehdokkaiden äänet ja jakamalla summa täytettävien paikkojen määrällä. Osamäärä jaetaan kahdella ja korotetaan seuraavaan kokonaislukuun. Toisella kierroksella valituksi tulevat suhteellisen enemmistön saaneet.
Kansanedustuslaitokset: suhteelliset vaalit, joissa äänestäjällä on yhtä monta ääntä kuin on paikkoja täytettävänä. Äänet voi jakaa eri puolueitten kesken.
Kansanäänestykset: Riittävä määrä äänestäjiä voi pyytää kansanedustuslaitoksen päätöksen kansanäänestykseen. Riittävä määrä äänestäjiä, kunnallishallinnossa tavallisesti 10%, voi myös tehdä kansanaloitteen, joka päätyy kansanäänestykseen, jos kansanedustuslaitos ei sitä hyväksy.

Sveitsissä ovat kansanäänestykset olleet kauan käytössä. Sveitsissä ei ole monarkian perinteitä, mikä heijastuu eri tasoisten toimeenpanoelinten valitsemiseen. Lisäksi maassa on Ranskan vallankumouksen aikaisen radikalismin vaikutusta, minkä ansiosta yhden henkilön merkitys pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Kaikki nämä seikat saattavat liittyä yhteen ja olla edellytyksenä toimivalle järjestelmälle.

Suomessa kansanäänestyksiä yleensä vastustetaan. Tälle on kaksi tavallista perustetta. Suomessa olkoon edustuksellinen demokratia, koska Suomessa on edustuksellinen demokratia (esim HeSa). Koska kerran olemme edustajat valinneet, he päättäkööt. Tämähän on tautologia eikä merkitse mitään. Toinen perustelu on, että valtuutetut tietävät paremmin kuin tavalliset ihmiset tai pystyvät päättämään asioista antamatta tunteiden vaikuttaa päätöksiinsä. Jokainen vilkaiskoon kotikuntansa päättäjiä.

Kansanäänestystä kannatetaan usein toivossa, että se lisäisi äänestysprosenttia. Vaalien tarkoitus on kuitenkin päätöksenteko. Äänestysprosentti nousee, jos on kriisi tai äänestäjät katsovat, että heidän äänellään on merkitystä. Näin ollen äänestysikärajan laskeminen ja muut temput (kahvi äänestyspaikoilla?) on turhaa.

Sveitsissä äänestysprosentti on vaalia kohti yleensä paljon alhaisempi kun Suomessa, mutta ajanjaksoa, esim. vuotta kohden se on suurempi, sillä äänestystilaisuuksia on paljon enemmän. Meillähän on vaikutusmahdollisuuksia 1/6+1/4+1/4 kertaa vuodessa, siis (2+3+3)/12=8/12=4/6=2/3 vaalia vuodessa, Sveitsissä n. 4 äänestystä vuodessa, joissa kussakin on 4–5 kysymystä.

Vaaleissa ratkaistaan asiat neljäksi vuodeksi eteenpäin ja vaalikamppailussa ei tule esille kaikkia tärkeitäkään vaalikauden aikana ratkaistavia asioita. Äänestäjät antavat edustajilleen avoimen valtakirjan päättää mitä tahansa. Jos kansanäänestys on käytössä, heillä on mahdollisuus päättää asioista asia kerrallaan.


Hallitusten vaalit

Liittohallitus

Liittohallituksen valitsee liittokokous, kansallisneuvoston ja maaneuvoston yhteisistunto, 48 kk:n toimikaudeksi. Hallitusta tai ministeriä ei voi erottaa toimikauden aikana.

Vaalin periaate on sama kuin olympiakaupungin vaalissa: Jos yksikään ehdokas ei saa ensimmäisellä kierroksella ehdotonta enemmistöä, putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas jatkosta. Tämän jälkeen käydään uusi äänestyskierros. Kierroksia jatketaan pudotuspelinä niin kauan, että yksi ehdokas saa ehdottoman enemmistön, siis enemmän kin muut ehdokaat yhteensä.

Paikat täytetään paikka kerrallaan, ensin virkaikäjärjestyksessä ne virat, joiden haltija pyrkii uudelle kaudelle, sitten ne joiden haltijat eivät jatka, samaten virkaikäjärjestyksessä.

Tyhjiä ja mitättömiä lippuja ei lasketa (tärkeä seikka). Jos ketään ei tule valituksi, vaalitoimituksia jatketaan. Kolmannen kierroksen jälkeen äänestää saa vain edellisellä kierroksella äänestettyjä ja vähiten ääniä saanut ehdokas putoaa pois seuraavalta kierrokselta. (Jos vähimmät äänet menevät tasan, äänestettiin ennen siitä kuka putoaa). Nykyisten säädösten mukaan alle kymmenen ääntä saaneet putoavat jatkosta, mutta tämä on sikäli hankala määräys, että teoriassa tällä säädöksellä voisivat pudota kaikki ehdokkaat.

Sveitsissä on sovittu kaikkien puolueiden hallituksesta, mutta tämä vaalimenetelmä ei sitä edellytä. Perinteisesti on valittu uudelleen ne liittoneuvokset, jotka ovat halunneet jatkaa virassaan. V. 2007 lopussa valittuun uuteen hallitukseen ei valittu Sveitsin Kansanpuolueen johtajaa. Hänen sijaansa valitut Kansanpuolueen jäsenet erotettiin puolueesta ja puolue siirtyi oppositioon, mikä on uusi ilmiö Sveitsin poliittisessa historiassa. Edellisissä vaaleissa Sveitsin Kansanpuolue oli suurimmaksi puolueeksi päästyään syrjäyttänyt Kristillisen Puolueen liittoneuvoksen.

Tuomarit on alunperin valittu samalla menetelmällä viisi virkaa kerrallaan, mutta nykyisin valitaan ensin uudelleen valittavat kaikki samalla kertaa. Valitsija voi äänestää ehdokkaan puolesta tai häntä vastaan. Jos tämän jälkeen jää täyttämättömiä virkoja, suoritetaan täydennysvaali, joka on samanlainen kuin hallituksen vaali, mutta täytetään useampia paikkoja yhtaikaa.
Äänestäjällä on tällöin yhtä monta ääntä kuin on paikkoja täytettävänä. Äänestäjä vetää yli ne niiden ehdokkaiden nimet, joita hän ei äänestä. Vähiten ääniä saanut ei pääse uusintakierrokselle. Yleensä vallitsee suuri yksimielisyys. Ehdokkaat asetetaan puolueiden välisissä neuvotteluissa.

Liittopresidentti

Valtionpäänmieheksi, liittopresidentiksi, valitaan 12 kk:ksi kerrallaan yksi liittohallituksen jäsen samalla menetelyllä, millä hallituksen jäsenet valitaan. Lisäksi valitaan varapresidentti. Heitä ei voida valita virkaansa toiseksi vuodeksi eikä liittopresidenttiä varapresidentiksi. Järjestelmän alkuaikoina virka kiersi samojen henkilöitten kesken, mutta nyt liittoneuvokset asetetaan virkaiän mukaan järjestykseen ja kukin hoitaa vuorollaan presidentin tehtävät.

Vuosittain vaihtuva presidentti on monessa mielessä hyvä. Onhan monia maita, joissa presidentti valitaan kerta kerran jälkeen uudestaan, joissain maissa jopa poikkeuslailla. Hänelle kertyy paljon valtaa ja kyseessä on yksinkertaisesti yksinvalta. Vaihtuva presidentti on paras tietämäni lääke jatkuvasti päätään nostavaa Führer-prinsiippiä vastaan.

Kantonit ja ja kunnat


Kantoneissa ja kunnissa hallitukset valitaan kansanvaalilla, joka on myös enemmistövaali, mutta kaikista ehdokkaista äänestetään  samalla lipulla. Kullakin äänestäjällä on yhtä monta ääntä kuin paikkoja on täytettävänä. Kierroksia on kaksi. Ensimmäisellä kierroksella tulevat valituiksi ehdottoman enemmistön saaneet, toisella kierroksella riittää suhteellinen enemmistö, vaikka ehdokkaat eivät olisi samoja kuin ensimmäisellä kierroksella.

Useita ehdokkaita äänestettäessä on edullista antaa äänensä vain oman puolueen ehdokkaille. Tämä otetaan ääntenlaskennassa huomioon niin, että ehdotonta enemmistöä laskettaessa vajaat liput lasketaan vajaiksi ääniksi. Esim. jos seitsemää valittaessa lipussa on vain kaksi nimeä, se lasketaan 2/7 ääneksi. Tämä tehdään tavallisesti niin, että ehdokkaitten äänimäärät lasketaan yhteen ja summa jaetaan täytettävien paikkojen määrällä. Osamäärä, jota kutsutaan "määrääväksi yksinkertaiseksi äänimääräksi" (Maßgebende einfache Stimmenzahl) on vaalilippujen määrä, jos mahdollisimman moni olisi äänestänyt niin montaa ehdokasta kuin paikkoja on täytettävänä. Ehdottomaan enemmistöön vaadittava luku saadaan, kun määräävä yksinkertainen äänimäärä jaetaan kahdella ja korotetaan seuraavaan kokonaislukuun. Jos äänestystulos on hyvin tasainen, tämän enemmistön voi saavuttaa useampi ehdokas kuin paikkoja on täytettävänä, jolloin valituksi tulevat eniten ääniä saaneet. Tasatuloksessa ratkaisee arpa.

Tässä menetelmässä on epäedullista äänestää muitten puolueitten ehdokkaita. Sitäpaitsi jos antaa kaikki mahdolliset äänet oman puolueen ehdokkaille, vaikka kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla valituksi, vaadittava määräenemmistö kasvaa ja oman ehdokkaan läpimeno vaikeutuu. Näyttää siltä, että tuloksena on usein vapaaehtoinen suhteellisuus.

Hallituksen puheenjohtajan valitseminen vaihtelee eri kuntien ja kantonien välillä. Hänet voi valita valtuusto tai hallitus itse. Zürichin kaupungissa hänet valitaan samassa vaalitoimituksessa kuin hallituksen jäsenet. Äänestää saa tällöin vain ehdokasta, jota äänestäjä äänestää myös tavalliseksi jäseneksi, toisella kierroksella myös ensimmäisellä kierroksella jo valittua jäsentä. Toinen kierros on niin harvinainen, että jokunen vuosi sitten ei kaupunginkanslia osannut antaa oikeita ohjeita.

Vaalit

Sveitsin kansanedustuslaitos on kaksikamarinen. Kansallisneuvosto edustaa koko kansaa ja siinä on kustakin kantonista väkiluvun edellyttämä määrä edustajia. Maaneuvosto edustaa kantoneita ja kullakin kantonilla on siinä yhtä monta edustajaa.

Kansallisneuvosto valitaan D'Hondtin menetelmän kanssa saman tuloksen tuottavan Hagenbach-Bischoffin menetelmää noudattaen. Ehdokkaitten valinta puolueen sisällä on kuitenkin erilainen.

Vaalilippu on kaikissa Sveitsin vaaleissa samanlainen. Siinä on rivejä niin paljon kuin valittavana on paikkoja ja kullekin riville saa kirjoittaa yhden ehdokkaan nimen. Liput painetaan kullekin puolueelle omat. Äänestäjä voi vetää painetun nimen yli tai korvata sen toisen puolueen ehdokkaalla. Äänensä voi näin ollen jakaa usealle puolueelle tai äänestää jotain oman puolueen ehdokasta vastaan.

Suhteellisissa vaaleissa tyhjät rivit lasketaan puolueen hyväksi. Äänestäjä voi myös täyttää tyhjän lipun, jossa ei ole puoluetunnusta.

Sveitsiläisiä äänestyslippuja ei voi laskea meikäläiseen tapaan pinoten, koska samassa lipussa on monta nimeä. Ne kirjataan erilaisille lomakkeille yksitellen, jotta vaalitulos voidaan myöhemmin tarkastaa. Tämä vie paljon aikaa.

Suomalaisella vaalilla yhteen paikkaan oikeuttavan äänimäärän saanut ehdokas tulee valituksi, mutta Sveitsissä ei välttämättä. Oletetaan, että on täytettävänä 10 paikkaa.  Puolueellamme  on 10 ehdokasta, A:sta J:hin. Puolueen äänet oikeuttavat kolmeen paikkaan ja ehdokas A saa äänistä kolmanneksen, joten hänelle kuuluisi yksi näistä kolmesta paikasta. Mutta jos A:n kannattajat vetävät yli kaikki muut ehdokkaat ja puolueen muiden ehdokkaiden kannattajat vetävät yli A:n, niin ehdokkaat B–J saavat kaikki 2/3 äänistä ja A vain 1/3. Häntä ei siis valita. Meikäläisellä vaalilla A saa paikan, sillä miten tahansa äänet jakaantuvatkin muiden ehdokkaiden kesken, A on kolmen parhaan joukossa.

Paikalliset neuvostot

Kantonien suuret neuvostot ja kunnanneuvostot valitaan samalla periaatteella. Zürichissä, Aargaussa ja Schaffhausenissa on suuren neuvoston vaalissa käytössä uusi tyylikäs menetelmä, n.s. kaksois-Pukelsheim, joka mahdollistaa suhteellisuuden koko maassa ja kuitenkin paikalliset vaalipiirit. Menetelmässä haetaan yhteen paikkaan oikeuttava äänimäärä, kun pyöristykset otetaan huomioon. Uudet vaalilait on hyväksytty suurilla äänten enemmistöllä.

Monessa kunnassa ei ole lainkaan valtuustoa, vaan sen tilalla kuntakokous.

Kansanäänestykset

Kansanäänestykset on ehkä helpompi kuvata ensin paikallisella tasolla, vaikka järjestelmissä on paljon vaihtelua kantonien välillä. Olen parhaiten perehtynyt Zürichin ja Aargaun kantoneihin. Seuraavassa esitän yksinkertaistetusti ja yleistäen tyypillisen järjestelmän.

Kymmenen prosenttia äänioikeutetuista voi määräajan puitteissa vaatia kunnanneuvoston tai kuntakokouksen hyväksyvän tai hylkäävän päätöksen kansanäänestykseen, vaaliasioita lukuunottamatta. Vaadittavat allekirjoitukset kerätään määräajan puitteissa ja kullekin äänestäjälle tulee kotiin sekä kunnan että kansanäänestyksen ehdottajien näkemys asioista.

Kymmenen prosenttia äänioikeutetuista (joissain kantoneissa 20%) voi myös tehdä kansanaloitteen. Jos valtuusto ei sitä hyväksy, se on asetettava kansanäänestykseen. Valtuusto voi tehdä myös vastaesityksen, joka on myös asetettava äänestykseen. Kansa äänestää kummankin ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä (jaa/ei) ja kumpi tulee päätökseksi, jos sekä kansanaloite että vastaesitys saavat enemmistön jaa-ääniä. Vastakkain on siis aina kaksi vaihtoehtoa.

Kantonien ja valaliiton kansanäänestyksissä on samat periaatteet. Valaliiton äänestyksissä edellytetään hyväksymiselle kaksoisenemmistöä, siis sekä kantonien enemmistön että äänestäneitten enemmistön hyväksyminen. Jos kansanaloitteen ja vastaehdotuksen välillä äänestettäessä toinen ehdotus saa enemmän kantonien ääniä ja toinen enemmän kansan ääniä, se ehdotus astuu voimaan jolla kansan äänien prosentuaalisen osuuden ja kantonien äänten prosentuaalisen osuuden summa on suurempi.

Samanlainen periaate olisi mahdollinen myös liittokokouksessa tai missä tahansa kaksikamarisessa edustuslaitoksessa: laskettaisiin yhteen äänten prosentuaaliset osuudet.

Valaliitosssa laki voidaan vaatia kansanäänestykseen, jos 50000 henkeä tai 8 kantonia esittää sitä 100 päivän sisällä. Kansanaloitteet vaativat 100000 allekirjoitusta, jotka on kerättävä 18 kuukauden sisällä aloitteen jättämisestä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Referendum#Switzerland
Kantoneissa vastaavat määrät vaihtelevat. Vaadittu allekirjoitusmäärä saattaa olla pienempi, jos määräaika on lyhyempi. Yhteen lomakkeeseen saa koota vain yhden kunnan asukkaiden nimiä, jotta vaalilautakunnat voivat tarkistaa, onko allekirjoittajilla äänioikeus.

Lähteitä

Büchi, Rolf: Kohti osallistavaa demokratiaa: kansanäänestykset demokratian välineenä, Helsinki, 2006.

Fleiner, Thomas: Recent Developments of Swiss Federalism
http://www.thomasfleiner.ch/files/categories/IntensivkursII/Recentdevelopmentspdf.pdf

Håstad, Elis: Regeringssättet i den schweiziska demokratien, Uppsala, 1936.

Votazioni in Svizzera
http://it.wikipedia.org/wiki/Votazioni_in_Svizzera

Democrazia diretta
http://it.wikipedia.org/wiki/Democrazia_diretta

http://www.admin.ch/ch/d/sr/101/a139b.html

Die politischen Rechte im Bund
http://www.admin.ch/ch/d/pore/

Laki liittokokouksesta (art. 130—138, tuomarinvaalit parlamentin sisällä, tuomarien uudelleenvaalissa tyhjät liput otetaan laskuihin; täydennysvaali samanlainen kuin hallituksen, mutta äänestetään useaa kerrallaan)
http://www.admin.ch/ch/d/sr/171_10/index.html

Liittokokouksen työjärjestys
http://www.admin.ch/ch/d/sr/171_13/index.html
2/3 enemmistö, esim Italian kamarien puhemiehen vaalissa, johtaa umpikujiin. Euroopan unionille kaavaillaan samanlaista presidentinvaalia. Menetelmällä päästään ratkaisuun vain, jos vähemmistö antaa periksi, ja kriisissä eletään pitkän aikaa. Virossa presidentinvaalin ensimmäisillä kierroksilla yksi ehdokas sai kaikki annetut äänet, mutta ei tullut valituksi, sillä vaali edellytti 2/3 jäsenistä mukaan lukien poissa olevat ja tyhjää äänestävät.

Swissinfo: Political System
http://www.swissinfo.ch/eng/politics/political_system/index.html?siteSect=1550
Voting in Switzerland
(paha virhe kappaleessa Cantonal Elections, sillä äänestäjällä on useampia ääniä ja yksinkertainen enemmistö riittää vain uusintavaalissa)

Politisches System der Schweiz

Volksinitiative (Schweiz)

V. 2011 liittoneuvoston täydennysvaali
http://www.parlament.ch/d/wahlen-abstimmungen/wahlen-im-parlament/bundesratswahlen/ruektritt-leuenberger-merz/Seiten/default.aspx

Vaalimenettely
http://www.parlament.ch/d/wahlen-abstimmungen/wahlen-im-parlament/bundesratswahlen/faq-bundesratswahlen/Seiten/default.aspx

Kansallisneuvoston valiokunnan kanta nykyisen järjestelmän säilyttämisen puolesta.
http://www.parlament.ch/d/mm/2010/Seiten/mm-spk-n-2010-09-10.aspx

Systematische Sammlung des Aargauischen Rechts
http://www.ag.ch/sar/index.htm?/sar/sar.htm

Kotisivu