Veljeyden vuosikymmenet

1946-1996

Hajahuomioita Uudenkaupungin Rotaryklubin taipaleelta

Matti Illoinen

Matti Pohjola

6.6.1998

Veljeyden vuosikymmenet..................................................................................................... 1

Alkusanat......................................................................................................................................... 2

1. Uudenkaupungin Rotaryklubi.................................................................................. 3

vv.1946 -1986....................................................................................................................................... 3

Matti Illoisen vuoroesitelmät vuosina......................................................................... 3

1986 -1989.............................................................................................................................................. 3

Rotaryklubin perustaminen Uuteenkaupunkiin.................................................................................................................................... 3

Vahvistus 14.1.1947............................................................................................................................................................................... 3

Charterjuhla............................................................................................................................................................................................. 3

Ensimmäinen toimintasuunnitelma...................................................................................................................................................... 4

Jäsenmäärä.............................................................................................................................................................................................. 4

Kummi klubien perustaminen............................................................................................................................................................... 4

Naisjäsenyyttä pohdittu....................................................................................................................................................................... 4

Läsnäolon kehitysPiirineuvottelu........................................................................................................................................................ 4

Kokouspaikat.......................................................................................................................................................................................... 5

Viikkokousten ohjelma.......................................................................................................................................................................... 5

Alkulaulu................................................................................................................................................................................................. 5

Takkaillat................................................................................................................................................................................................. 5

Intercitykokoukset................................................................................................................................................................................. 5

Piirineuvottelu........................................................................................................................................................................................ 5

Ulkomaanmatkat..................................................................................................................................................................................... 6

Teatterimatkaperinne............................................................................................................................................................................. 6

Rotarien rouvat aloittavat toimintansa............................................................................................................................................... 6

Vuosijuhla ja "Rattoryhmä".................................................................................................................................................................. 6

Herrasmieskilpailut................................................................................................................................................................................. 6

TOIMINTA YHTEISKUNTAPALVELUN ALALTA.............................................................................................................................. 7

"Kainot köyhät"..................................................................................................................................................................................... 7

Stipendejä kouluille................................................................................................................................................................................ 7

Paikkakunnan kehittäminen.................................................................................................................................................................. 7

Lainojen takausrengas.......................................................................................................................................................................... 8

TOIMINTA AMMATTIPALVELUN ALALLA....................................................................................................................................... 8

Ammattiopetuksen aloittaminen.......................................................................................................................................................... 8

Ammatinvalinnan ohjausta................................................................................................................................................................... 8

TOIMINTA KANSAINVÄLISEN PALVELUN ALUEELLA................................................................................................................. 8

Kielten opiskelua.................................................................................................................................................................................... 8

Materiaaliapua ulkomailta ja ulkomaille.............................................................................................................................................. 9

Stipendivaihdon aloittaminen.............................................................................................................................................................. 9

Nuorisovaihdon alku............................................................................................................................................................................. 9

Rotarysäätiö............................................................................................................................................................................................ 9

PÄÄTTEEKSI............................................................................................................................................................................................. 10

Aate säilynyt vaikka toiminta muuttunut......................................................................................................................................... 10

Edelläkävijä........................................................................................................................................................................................... 10

2. UUDENKAUPUNGIN ROTARYKLUBI VV. 1986 - 1996........................................................ 11

HAJAHUOMIOITA VIIDENNELTÄ VUOSIKYMMENELTÄ......................................................... 11

YLEISPIIRTEITÄ....................................................................................................................................................................................... 11

HYVIÄ ESITELMIÄ................................................................................................................................................................................... 11

IDEOITA JA ALOITTEITA..................................................................................................................................................................... 12

KIRSTAN VUOSIKYMMENET............................................................................................................................................................... 13

Alkusanat

Määrätietoisena ja ylpeänä kuudennelle vuosikymmenelleen siirtynyt klubimme on vaalinut aina yhteyksiä menneeseen: historiikkeja on kertynyt jo tähän mennessä vino pino.

Näiden kansien välissä julkistettavat hajahuomiot ovat kahden tekijän aikaansaannosten tuloksia.

Entinen rotari Matti Illoinen piti 80-luvun lopulla useita vuoroesitelmiä klubimme neljän ensimmäisen vuosikymmenen vaiheista luovutti käsikirjoitukset julkaistavaksi.

Allekirjoittaneen hajahuomiot kattavat puolestaan vv. 1986 -1996. Siinä missä Matti Illoinen on kiinnittänyt huomioita suuriin linjoihin minä olen etsinyt pikemminkin yksityiskohtia.

Historiikit koetaan aika yleisesti kirjalliseksi pakkopullaksi, tuotteiksi, joissa on vain vähän kiinnostavia piirteitä. Tästä huolimatta me molemmat Matit sulkeudumme julkiseen suosioon ja ilmoitamme olleemme hyvää tarkoittavissa talkoissa mukana kävi kuinka kävi.

Uusikaupunki, toukokuussa 1998

Matti A. Pohjola

1. Uudenkaupungin Rotaryklubi.

vv.1946 -1986

Matti Illoisen vuoroesitelmät vuosina

1986 -1989

Rotaryklubin perustaminen Uuteenkaupunkiin

Asianajaja Paul Harrisin v 1905 perustamasta rotaryklubista alkuun lähtenyt rotaryklubista alkuun lähtenyt rotaryliike levisi Suomeen v 1926, jolloin ins. Paul Thorvall perusti Helsingin Rotaryklubin.

Insinööri Thorvall halusi laajentaa rotaryliikettä ja niinpä hän kirjoitti mm Uuteenkaupunkiin dipl. Ins. S-O Hultinille 7.10.1946 seuraavaa: "Teille lähettämistäni Rotary-kuukausikirjeistä olette luultavasti huomanneet, että Suomen Rotarypiiri kokoontuu piirineuvotteluun Jyväskylään lokakuun 12. 13. päivänä. Pyydän saada lausua Teidät taikka jonkun muun paikkakunnallanne asuvan kiinnostuneen ja arvovaltaisen henkilön sydämellisesti tervetulleeksi ottamaan osaa piirineuvotteluumme. Olen vakuuttunut siitä, että silloin ei kestä kauan ennen kuin rotaryklubinne perustetaan, sillä näin on käynyt jo monta kertaa toisillakin paikkakunnilla."

Jo tätä ennen olivat dipl .ins. Hultin ja Reino Olkku käyneet neuvotteluja klubin perustamisesta Turun Rotaryjen kanssa. Nyt dipl. Ins. Hultin noudatti kutsua ja osallistui Jyväskylän piirineuvotteluun. Sen seurauksena kokoontui jo 23. 10. 1946 seitsemän asiasta innostunutta uusikaupunkilaista miestä neuvottelemaan klubin perustamisesta. Neuvottelun tuloksena he antoivat dipl. ins. Hultinille tehtäväksi esittää Uudenkaupungin klubin kummiksi lupautuneelle Turun Rotaryklubille 16 tulevan jäsenen nimet sekä lisäksi kolmen varalle ajatellun ja lisäksi 17 mahdollisen täydennysjäsenen nimet.

Muutaman valmistelevan kokouksen jälkeen pidettiin 7. 12. 1946 perustava kokous. Klubin perustajajäsenet olivat: A. Björkman, H. Ekerodde, A. Eräkivi, N. Hakala, E. von Hellens, S-O. Hultin, I. Kallio, T. Karttunen, I. Komonen, O. Konttinen, Hj. Lehtinen, E. Luotonen, L. Nila, I. Olkku, A. Sarvilinna, H. Sjöberg ja G. Wallen. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä perustajajäsenten lisäksi: pastgovernor J. Hartwall, varapresidentti U. Sorsimo ja rotarit B. Marnila, J. Sundvall ja T. S. J. Jääskeläinen Turun klubista sekä Rauman Rotaryklubista presidentti G. W. Lounasmeri ja rotarit T. A. Aalto-Setälä, E. Schauman ja V. Nurminen.

Kokouksessa " päätettiin perustaa rotaryklubi toimialueena Uusikaupunki ja sen ympäristö… Klubin nimeksi otetaan Uudenkaupungin Rotaryklubi." Klubin ensimmäiseen johtokuntaan valittiin: presidentiksi S-O. Hultin, varapresidentiksi H. Ekerodde, I sihteeriksi A. Björkman, II sihteeriksi O. Konttinen, rahastonhoitajaksi I. Komonen ja klubimestariksi N. Hakala.

Vahvistus 14.1.1947

Klubi hyväksyttiin Rotary Internationaaliin ja tämän vahvistus on päivätty 14. 1. 1947.

Charterjuhla

Charterjuhla pidettiin 6. 9. 1947 ravintola Kirstassa. Tilaisuudessa olivat läsnä kaikki perustajajäsenet puolisoineen sekä vieraina Suomen Rotarypiirin governor ins. Heikki Herlin puolisoineen sekä edustajia Turun klubista ja eräistä muistakin rotaryklubeista. Yhdessäolo jatkui seuraavana päivänä, jolloin aamupäivällä tehtiin veneretki Uudenkaupungin saaristoon ja Poikettiin Vähä- Vilissalon saaressa, jossa istutettiin rotarytammi klubin presidentin H. Ekerodden huvilan lähistölle. Tämän jälkeen yhteinen lounas päätti charterjuhlallisuudet.

Ensimmäinen toimintasuunnitelma

Klubin ensimmäinen toimintasuunnitelma laadittiin ajaksi 1. 1. 1947 - 31. 7. 1947 ja sen pääkohdat olivat seuraavat: " Jotta klubimme voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti Rotaryaatteen merkeissä, on välttämätöntä, että jäsenet tuntevat hyvin rotaryklubien toimintatavan. Tämän takia on klubin toiminnan painopiste asetettava klubipalvelulle. " Eri komiteoiden tavoitteet toimintasuunnitelmassa määritettiin seuraavasti: " Klubipalvelukomitea luokittelee paikkakunnallamme edustettuina olevat ammattialat ja tarkistaa, mitkä niistä ovat edustettuina klubissamme, sekä huolehtii mainonnasta, jotta jäsenten kokouksissa käynti pysyy vilkkaana ja jotta jäsenet osallistuisivat toistenkin rotaryklubien kokouksiin ja perehtyisivät niiden toimintaan. "

" Kansainväliseen palvelun komitea edistää englanninkielisiin ja saksankielisiin maihin sekä Skandinaviaan suuntautuvaa koululaiskirjeenvaihtoa hankkimalla näiden maiden rotaryklubeilta kirjeenvaihto- osoitteita paikkakuntamme koululaisille. "

" Yhteiskuntapalvelukomitea edistää puistotätitoimintaa, partiotyötä sekä nuorison urheilutoimintaa, " " Ammattipalvelukomitea edistää nuorison ammattiopetusta, edistää eri ammattiryhmien tutustumista toisiinsa klubikokouksissa pidettävien esitelmien ja tehdaskäyntien avulla sekä avustaa nuorison ammatinvalinnanohjausta. "

Näin ohjelmassa luotiin uusikaupunkilaisen rotaritoiminnan suuntaviivoja vuosikymmeniksi eteenpäin ja samalla ohjelma osoittaa ne ongelmat, jotka tuolloin Uudessakaupungissa askarruttivat rotareita.

Toiminta klubipalvelun alueella

Klubin ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa määritettiin klubipalvelu klubin tärkeimmäksi toimintaväyläksi. Näin varmaan oli silloin ja on ollut edelleen jatkossakin kaiken aikaa. Klubipalvelun tasosta riippuu toiminnan kiinnostavuus ja jäsenten aktiivisuus. Samalla tämä toimintasektori on monipuolisin muodoiltaan klubin toiminnassa.

Jäsenmäärä

Uudenkaupungin rotaryklubin aloittaessa toimintansa oli siis jäsenmäärä 17. Nopeasti ylitettiin 20 raja jäsenluvussa, mutta sitten kasvu pysähtyi ja vasta 1960 - luvulla ylitettiin 30 jäsenen raja. Sen jälkeen kasvu oli tasaista kunnes ylitettiin 50 jäsenmäärä v 1973 Governor Seppo Wilska vuonna 1975 arvioi, että jäsenmäärä ei pidä kasvattaa edes kuuteenkymmeneen, vaan rotariliikettä pitää ruveta laajentamaan toisin keinoin.

Kummiklubien perustaminen

Tällainen keino on uusien klubien perustaminen. Uudenkaupungin klubi on yltänyt saavutuksiin tälläkin alalla. Laitilaan perustettiin rotaryklubi rotarivuonna 1953 - 1954 ja klubimme oli asiassa mukana niin, että oli jopa uuden klubin kummiklubi. Toisen rotaryklubin perustamisesta Uuteenkaupunkiin suunniteltiin jokseenkin pitkään ja governorit eri vuosina olivat kannustamassa toimintaan tässä suhteessa. Vuonna 1977 sitten asetettiin Uudenkaupungin klubissa toimikunta kehittelemään asiaa ja tämä johti tulokseen niin, että Uusikaupunki - Ruokolan klubi perustettiin 15. 8. 1978. ja Uudenkaupungin klubi oli klubikummina.

Kun Mynämäkeen oltiin perustamassa rotaryklubia antoi klubimme neuvoja ja vuonna 1956 - 1957 mainitaan klubimme tutkineen mahdollisuuksia perustaa rotaryklubi Vehmaalle.

Naisjäsenyyttä pohdittu

Uudenkaupungin klubissa on kuitenkin otettu kantaa myös rotarien jäsenpiirin laajentamista vastaan. Vuonna 1972 kun oli esillä maailmankonventioon tuleva esitys, että rotaryklubeihin voitaisiin ottaa jäseneksi naisia, teki klubin hallitus 20. 4. 1972 päätöksen: " Naisten mukaantulo voi lisätä viihtyvyyttä, mutta eri sukupuolten välillä olevat inhimilliset piirteet ja jännitystilat saattaisivat toisaalta vaikuttaa klubin tavoitteiden toteutumiseen kielteisesti." Tämä kanta oli maailman rotarien enemmistön kannan mukainen eikä naisia hyväksytty kelvolliseksi rotareihin.

Läsnäolon kehitys

Ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa kiinnitettiin huomiota myös rotaryideologian varsin keskeiseen kysymykseen eli jäsenten osallistumisaktiviteettiin. Tähän kiinnitettiin alkuvuosina huomiota materiallistisellakin tavalla, vielä 1950-luvun alkuvuosina kannettiin jäseniltä sakkoa poissaoloista. Klubin läsnäoloprosenttikehitys vuosien mittaan lienee tyypillinen. Ensimmäisinä vuosina läsnäoloprosentti oli suhteellinen alhainen. Ennätyksenä mainitaan kokous 7. 8. 1947, jolloin kirjattiin 37,5 %:n osallistuminen. Vuosien mittaan prosenttiluvut kaunistuivat niin, että 1960-luvulla ne olivat säännöllisesti ja jatkuvasti yli 90 %:n ja joukkoon mahtui runsaasti 100 %:n kokouksia. Sitten klubin kasvaessa läsnäoloprosentit hiljalleen ovat laskeneet ja olleet viime aikoina 80 - 85 %:n tasolla. Aktiivisuuden Suomen ennätys on Veikko Paasiolla. Hän on osallistunut 100 %: sesti kaikkiin viikkokokouksiin jo yli 35 vuoden ajan.

Kokouspaikat

Klubitoiminnan rungon muodostavat viikkokokoukset on koko toiminnan ajan pidetty ravintola Kirstassa. Kokeilumielessä ja joskus satunnaisesti jostain muusta syystä on kokouksia pidetty muualla. Perinteisesti kuitenkin kesän muutamat kokoukset on pidetty UPS:n kerhoravintolassa. Vuosikertomuksen mukaan tämä tapa aloitettiin vuonna 1952, jolloin kokoukset 19. 6. ja 26. 6. pidettiin siellä.

Viikkokokousten ohjelma

Viikkokokousohjelma on pääosin noudattanut samaa kaavaa koko toiminnan ajan. Viralliset asiat, kokouslounas ja viikkoesitelmä muodostavat rungon. Rotarytietouden tietoiskuja -2 - 3 minuuttia rotarya- on varsinkin alkuaikoina toteutettu ja myöhemminkin toivottu ja jossain määrin toteutettu, mutta pysyvää käytäntöä ei siitä alkuaikojen jälkeen ole muodostunut.

Kokousesitelmä on jokaisen jäsenen vuorollaan pidettävä. Kuitenkin vasta vuonna 1959 - 1960 mainitaan siirrytyn esitelmävuoroissa aakkosjärjestystä noudattamaan ja perusteluna oli, että näin esitelmävuorot jakaantuvat tasaisemmin jäsenille. Ja vuonna 1951 mainitaan talousarvion tulona esitelmäsakko ( 1000,- mk), joten ilmeisesti esitelmävuorosta selvisi rahalla. Esitelmien aiheet vuosien aikana ovat olleet mitä moninaisemmat joten mikään inhimillisen toiminnan alue ei varmaankaan ole jäänyt käsittelemättä.

Alkulaulu

Pitkään pysyi klubin pysyvänä ohjelmaosana alkulaulu. Vuoden 1949 -1950 vuosikertomus mainitsee, että klubille hankittiin laulukirjat ja "jokainen kokous oli laululla aloitettu". Tätä laulavan klubin perinnettä ylläpidettiin ajoittaisesta kritiikistäkin huolimatta ja laulamisesta saatiin tunnustusta joskus jopa governorin tiedotteessakin. 1980- luvun alkuvuosina alkaa näkyä merkintöjä siitä, että klubikokouksen alkuun ei laulua saatu aikaan niinpä alku laulu on vähin erin jäänyt pois kokous ohjelmasta kokonaan.

Takkaillat

Klubikokousten lisäksi on jonkin kerran järjestelmällisesti pyritty saamaan aikaan pienryhmäkokoontumista "saunailtojen" tai "takkailtojen" muodossa. Governorit ovat useampaan kertaan suositelleet tällaista toimintamuotoa, mutta vakiinnutetuksi siitä ei ole saatu. Mm rotaryvuonna 1973 -1974 tällainen saunailtakierros toteutettiin ja keskustelun aiheena olivat rotaryn ajankohtaiset kysymykset. Ilmeisesti rotariliikkeen ja klubin piirissä havaittiin ongelmia, koska saunailtakeskustelujen yhteenvedossa todettiin mm:" asetetut kysymykset osoittivat, että rotaryliikkeellä on identiteettikriisi sekä kansainvälisesti, piiritasolla että klubitasolla. "Nähtävästi kriisit olivat ohimeneviä, koska mainintoja niistä ei näy myöhemmin. Näkyvä ja pysyvä tulos klubin takkailloista on klubin jäsenen Kaiku Varjosen kirjoittama teos. "Jumalan ja meren armoilla", sillä alkuidea tällaisen kirjan julkaisemiseen syntyi klubin takkaillassa 30. 11. 1973.

Intercitykokoukset

Useiden klubien yhteisiä intercitykokouksia on pidetty vuosittain pari kolme. Useimmiten kokouskumppaneina ovat olleet Ruokolan klubi ja muut lähinaapurit Vehmaa ja Laitila, mutta kyllä yhteistoimintaa on ollut etäämmältä olevien klubin kanssakin.

Piirineuvottelu

Rotarypiirin yhteisen toiminnan saralta on klubin huomattavin saavutus ja ponnistus ollut piirineuvottelu, joka kerran on järjestetty Uudessakaupungissa. Neuvottelu pidettiin 10. 5. 1975, kokouspaikkana oli Vakka - Suomen Ammattikoulu. Osanottajia oli n. 200 rotaria ja kaikesta päättäen järjestelyt ja kokous onnistuivat erinomaisesti.

Piirigovernor Kalervo Mustonen sanoi vieraillessaan Uudenkaupungin klubissa mm "rotaryelämään olisi saatava keveyttä. Vakavan ja kevyen sekoitus on virkistävämpää kuin pelkkä raskassoutuisuus". Tätä ohjetta on Uudenkaupungin klubi kyllä vilkkaasti jo ennen sen antamista. Matkat, juhlat, erilaiset iltatilaisuudet ja muut rentouttavat tapahtumat ovat aina kuuluneet klubin ohjelmaan.

Ulkomaanmatkat

Matkoista ansaitsee maininnan vuonna 1962 Hampuriin tehty bussimatka. Matkaan, joka kesti viikon verran osallistui klubin jäseniä rouvineen yhteensä kolmisenkymmentä henkeä.

Teatterimatkaperinne

Teatterimatkat ovat pitkään jatkunut ja uskollisesti noudatettu perinne. Joulunalusviikon lounaskokous on jo toistakymmentä vuotta jatkunut perinne ja melkein yhtä pitkään eli 1970- luvun puolivälin tienoilta saakka on myös vietetty yhteistä Valpurin yön messua Vallilassa. Itsenäisyyspäivän aaton musiikkitilaisuuden järjestämiseen lähti aloite rotaryklubista vuonna 1973, vaikka tilaisuuden järjestelyihin klubi ei enää ole osallistunut.

Rotarien rouvat aloittavat toimintansa

Klubin jäsenten rouvilla on aina ollut tärkeä osuutensa klubin toiminnan kokonaiskuvassa. Noin kaksikymmentäviisi vuotta sitten herätettiin ajatus rotarynaisten toiminnan järjestäytymisestä. Idea syntyi Tampereen Pyynikille suuntautuneen teatterimatkan aikana. Ensimmäinen kokous pidettiin ravintola Kirstassa 19. 10. 1961 ja siitä lähtien ovat rotarynaiset kokoontuneet milloin säännöllisemmin milloin epäsäännöllisemmin.

Monesti on idea yhteisestä matkasta tai muusta toiminnasta lähtenyt rotarynaisten piiristä ja monesti he ovat myös organisoineet tapahtuman. Myöskin yhteisten tilaisuuksien ohjelman suorittajina ovat naiset antaneet panoksensa. Erityisesti on muistiin jäänyt vuosijuhlassa 1962 esitetty näytelmä. Näyttelijöinä olivat rotaryrouvat Lea Härkki, Elbe Kiviranta Marjatta Koskijoki, Annikki Kytökari ja Toini Penttilä sekä Uudenkaupungin Teatterin silloinen johtaja Risto Juhani, joka myös ohjasi esityksen.

Vuosijuhla ja "Rattoryhmä"

Klubin vuosijuhla on perinteisesti pidetty joka vuosi klubin perustamispäivän mukaisesti itsenäisyyspäivän tienoilla. Jäsenten ja heidän rouviensa lisäksi on vieraina ollut sekä muiden rotaryklubien edustajia että edustajia kaupungin muista järjestöistä. Juhlaillallisen lomaan sijoittuvat puheet ja mahdollisesti jokin taiteellisesti arvokas esitys. Illan myöhemmässä vaiheessa on sitten tanssin lomassa ollut kevyempää ohjelmaa. Eräissä yhteyksissä mainitaan tällaisen ohjelman esittäjänä "rattoryhmä". Asiasta on kirjoittanut - ei aivan vakavasti - Arvi Toukoniitty: "Samalla kun Uudenkaupungin Rotaryklubi on toimintataipalelleen toteuttanut ylevää, moraalis-eettisesti puhdashenkistä ohjelmaansa, on klubissa vaikuttanut profaanis-separistinen lieveliike, jota sen rienaavaa rattoa korostavan hengen mukaisesti voisimme nimittää vaikkapa R-ryhmäksi. Naamioimalla toimintansa esim. kaupunkimme 350-juhlien sekaan, kuntaliitosasiaan, suurteollisuuden tuloon paikkakunnallemme, muotinäytöksen hameiden helmoihin, Tiernapoikien valekaapuun tai jopa paikallisen Punaisen Ristin tilaisuuksiin tämä pieni, mutta äänekäs ryhmä on mitä julkisimmalla tavalla pystynyt mainostamaan itseään ja herättämään ansaittua närkästystä."

Ryhmän ohjelman kuuluneiden speksien, laulujen, musiikillisten mannekiiniesitysten ym. musiikillinen johtaja oli Leo Heikkilä, verbaalivirtuoosi Arvi Toukoniitty sekä käsikirjoitusten laatija Eva Illoinen. Heidän ja puolisoidensa lisäksi olivat ryhmässä mukana Lasse Salonen, Pentti Helpiö ja Veikko Lehtonen kaikki puolisoineen. Toiminta alkoi vuonna 1963 ja viimeinen esitys oli vuonna 1981.

Herrasmieskilpailut

Klubin harrastustoimintaan ovat vuosien mittaan oleellisesti kuuluneet erilaiset kilpailut sekä fyysisen että henkisen kulttuurin alalta ja liikuntaan liittyvä harrastustoiminta. Pisimpään on kuvaan kuulunut onginta, jossa edelleenkin jatkuvia kilpailuja naapuriklubeja vastaan on järjestetty 1960- luvun alkuvuosilta lähtien.1960- luvulla olivat jonkin aikaa kuvassa rotaryajot - autojen aika- ja tarkkuusajot - muita vakka - suomalaisia klubeja vastaan. Klubin jäsenten keskeisiä "herrasmieskilpaluja" käytiin 1960 ja 1970- luvulla ja niissä oli kiertopalkintona kilpailtavana upea rotaryrouvien lahjoittama pokaali.

Myöhemmin ovat mukaan tulleet kaupunginlahden soutu ja maalispilkin potkukelkkaviesti. Kummasakin on menestys ollut vaihteleva. Erikseen maininnan arvoinen on se potkukelkkaviesti, jossa rotaryklubin neljän miehen viestijoukkueen muodosti rotari Erkki Virmo.

Myöskin lentopallo ja kuntokilpailut ovat aikanaan olleet ohjelmassa. Muutakin tässä mainitsematonta harrastusohjelmaa on vuosien mittaan ollut klubissa ja useimmassa tapauksissa on käynyt niin, että alkuun on innostus ollut kova ja osallistuminen vilkasta, mutta sitten into on hiipunut ja tilalle on tullut pian jotain uutta.

TOIMINTA YHTEISKUNTAPALVELUN ALALTA

Yhteiskuntapalvelun alalla opimme parhaiten korottamaan palvelumielen itsekkyyden edelle, ajattelemaan toisia ensin, vasta sitten itseämme, näin sanoo rotarykäsikirja.

Klubin ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa mainituista tavoitteista ainakin partiolaisten tukeminen toteutui, sillä vuosikertomuksessa todetaan: "partiolippukunnalle hankittiin huoneisto sekä lisäksi joukko karttoja ja kompasseja". Myöhemminkin partiotoimintaa on useaan kertaan tuettu lähinnä rahalahjoituksin joko erityisten projektien yhteydessä tai lahjoituksina toiminta- avustuksiin. Näin aivan viime vuosinakin.

"Kainot köyhät"

Vähävaraisten ja puutetta kärsivien auttaminen on ollut koko klubin toiminta-ajan ohjelmassa. Alkuvuosina tässä toiminnassa oli apuna ulkomailta, lähinnä USA:sta saatu tuki. Sikäläiset klubit lähettivät paketteja, joiden sisältö joko sellaisenaan jaettiin apua tarvitseville tai paketissa tulleet tavarat myytiin huutokaupalla kokouksissa tai illan vietossa ja saadut varat käytettiin puutteenalaisten auttamiseen.

Avustettavista kohteista pitkäaikaisin oli ns. "kainot köyhät", joille yleensä annettiin rahalahja tai tavaraa ja joskus myös "sahan rimoja". Vasta 1980-luvun alusta tämä kohderyhmä on jäänyt avustettavien luettelosta.

Jo aivan alkuaikoina otettiin käyttöön keräyslipas, johon jokaisessa klubikokouksissa kerättiin jäseniltä vapaaehtoinen lahjoitus ja kertyneet varat käytettiin avustuksiin. Myöhempinä vuosina lipaskeräys ei ole ollut säännöllinen vaan se on toteutettu satunnaisesti tiettyjä avustuskohteita rahoitettaessa.

Varsin lukuisat ovat ne erilaiset kohteet, joihin avustuksia vuosien mittaan on annettu, useimmin lienee SPR ollut keräyksen organisaattori ja avustusten edelleen toimittaja.

Stipendejä kouluille

Vuonna 1950 on klubin arkistossa ensi kerran maininta, että kaupungissa toimiville kouluille lahjoitetaan rahasummat jaettaviksi stipendeinä koulujen oppilaille. Tämä tapa jatkuu edelleenkin, koulujen lukumäärä vain on vuosien mittaan jonkin verran kasvanut.

Paikkakunnan kehittäminen

Oman kaupungin ja sen vaikutusalueen menestys ja kehittäminen on vuosien mittaan askarruttanut klubia. Vuonna 1955 järjestettiin klubin jäsenille ideakilpailu Uudenkaupungin kehittämisideoista .Samanlaista kilpailua ehdotettiin uusittavaksi vuonna 1982, mutta ajatus ei tainnut toteutua. Vuonna 1960 järjestettiin kaksi iltakokousta, joissa vilkkaasti keskusteltiin ehdotuksista, jotka tavalla tai toisella edistäisivät Uudenkaupungin kehitystä. Koko Vakka - Suomen kehittämistä käsiteltiin ainakin 19. 4. 1966, jolloin Vallilassa järjestettiin intercitykokous Laitilan ja Vehmaan klubien kanssa. Aiheena oli Vakka - Suomen yhteistoiminta ja asiaa käsiteltiin vakavasti ja hieman hilpeästikin. Pehmeämmän kunnallispoliittisen ilmapiirin edistämiseksi tehtiin vuonna 1981 kuntakierros Kalantiin, Laitilaan ja Pyhärantaan.

Uudenkaupungin kehittämistä vähän pidemmällä tähtäimellä kaavailtiin myös vuonna 1973, jolloin helmi - huhtikuussa oli klubikokouksissa esitelmäsarja futuristisesta aihepiiristä "Uusikaupunki v 1985" Silloin kahdeksan esitelmöitsijää ennusti kukin omalta osa-alueeltaan minkälainen on elämä yleensä ja erityisesti Uudessakaupungissa vuonna 1985.

Konkreettisia näyttöjä kaupungin kehittämisestä ovat mm "Tervetuloa Uuteenkaupunkiin"- kilvet, jotka klubi hankki vuonna 1955. Matkailua pyrittiin edistämään kun vuonna 1948 tilattiin "Tutustukaa Uuteenkaupunkiin" esitteitä 1000 kpl, joista suurin osa lahjoitettiin kaupungin matkailulautakunnalle. Uusikaupunkiaiheinen syväpainojulkaisu suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä julkaistiin yhdessä Pohjola- Norden yhdistyksen kanssa.

Kaikkia kaupungin kehittämiseen liittyviä suunnitelmia ei kuitenkaan saatu toteutetuksi - ainakaan vielä. Vuonna 1956 arkkitehti Olli Vaahtera ehdotti , että kaupunkiin pitäisi saada urheilutalo ja rotaryklubi voisi olla sen henkisenä isänä. Myöskin Nervanderin patsasta on suunniteltu hankittavaksi kaupunkiin ja klubissa asetettiin kolmijäseninen toimikunta hanketta ajamaan.

Lainojen takausrengas

Opiskelijoita klubi on kouriintuntuvasti tukenut myös rotarytakausrenkaan toiminnalla. Tämä rengas antoi opiskelijoiden opintolainoille takauksia. Takaajina olivat klubin jäsenet ja mikäli takaustappioita syntyi ne katettiin rotaryn yhteisestä takausrahastosta. Uudenkaupungin klubi liittyi toimintaan 100%sesti jo 21. 10. 1948. Tämä toiminta kävi tarpeettomaksi, kun lainsäädännöllä vuonna 1972 järjestettiin valtion opintotukijärjestelmä , johon sisältyi osana myös valtion takaukset opintolainoille.

TOIMINTA AMMATTIPALVELUN ALALLA

Ammattipalvelutoiminnan tavoitteena rotaritoiminnassa on liike- ja ammattimoraalin tason vaaliminen sekä ammattitaidon kehittäminen ja ammattiryhmien välisen yhteisymmärryksen kehittäminen. Käytännön rotarytyössä tämän toimintasektorin tavoitteita keskeisemmin palvelevat viikkokokouksissa pidetyt vuoroesitelmät, joissa jäsenet käsittelevät omaan ammattialaansa liittyviä kysymyksiä. Näitä tavoitteita palvelevat tutustumiskäynnit eri alojen kiinnostaviin kohteisiin. Vierailut ovat koko klubin toiminta-ajan olleet ohjelmassa tiivisti. Kohteina ovat olleet kaikki mahdolliset yritykset, laitokset, maatilat ym. kohteet sekä kaupungissa että ympäristössä ja vähän etäämmälläkin.

Ammattiopetuksen aloittaminen

Nuorison ammattiopetus on keskeinen osa ammattipalvelutoimintaa. Klubin 10- vuotishistoriikin päätesanoissa rotari Tauno Karttunen toteaa: "on luettava rotaryklubin ansioksi suurelta osalta se, että nuorison ammattikasvatukseen on saatu liitetyksi ammattikoulu". Vuosina 1955 -1956 klubissa pidettiin kaksikin esitelmää kaupallisesta koulutuksesta ja tarkasteltiin mahdollisuuksia saada kauppaopetusta Uuteenkaupunkiin. Kun kauppaoppilaitos sitten vuonna 1958 aloitti toimintansa kaupungissa oli ehkä klubilla oma osuutensa tähänkin.

Nuorison ammattivalinnanohjaus oli varsin voimakkaasti esillä klubissa ensimmäisten vuosikymmenien toiminnassa. Klubin jäsenen Tauno Karttusen piti aiheesta esitelmiä paitsi omassa klubissa niin myös niin myös rotaryn piirikokouksessa sekä vierailijana ainakin Turun, Rauman ja Salon klubeissa.

Ammatinvalinnan ohjausta

Esitelmien lisäksi klubi suoritti aktiivista ammatinvalinnanohjausta. Ainakin 1960-luvun alkuvuosina klubi järjesti vuosittain Uudenkaupungin yhteislyseon teineille tilaisuuksia, joissa klubin jäsenet ja eräät ulkopuoliset esittivät omien ammattialojensa mahdollisuuksia elämän uranvalinnassa sekä tarvittavaa koulutusta. Tilaisuudet olivat varsin suosittuja ja kävivät tarpeettomiksi, kun lainsäädännöllä ammatinvalinnanohjaus tuli yhteiskunnan hoidettavaksi.

TOIMINTA KANSAINVÄLISEN PALVELUN ALUEELLA

Rotarin tämän toimintaväylän merkitys todetaan klubin vuosikertomuksessa vuodelta 1949 - 1950 seuraavasti: " kun klubimme kielimiehet saavat hyvän kosketuksen ulkomaisiin klubeihin, niin siitä on etua koko Uudellekaupungille.

Kielten opiskelua

Aktiivinen pyrkimys jäsenistön toimintaedellytysten kohentamiseen tällä sektorilla näkyy mm siitä, että rotaryvuonna 1948 - 1949 hankittiin klubille Linguaphone- levyt kielten opiskelua varten. Ulkomaiseen rotary- yhteistyöhön osallistuttiin alkuvuosina innokkaasti. Niinpä vuosikertomuksessa 1946 - 1947 kerrotaan: "presidentti S - O Hultin toi terveisiä RI: n maailmanpresidentiltä, jonka hän oli tavannut Kööpenhaminassa". Kööpenhaminassa myös Pohjoismainen Rotarykongressi 13. - 15. 5. 1948 ja siihen osallistui viisi klubin jäsentä. Epäviralliseksi mainitun rotarymatkan tekivät keväällä 1961 eräät klubin jäsenet Uppsalaan. Myöhempinä vuosina ei klubin arkistoissa näy niinkään merkintöjä ulkomaan matkoista. Kansainvälinen kanssakäyminen on kuitenkin luonnollisesti vilkastunut vuosien mittaan ja klubin jäsenet harjoittivat yhteydenpitoa ulkomaisiin rotareihin lukuisilla ulkomaille suuntatuville työ- ja lomamatkoillaan.

Materiaaliapua ulkomailta ja ulkomaille

Klubin toiminnan alkuvuosina sisältyi kansainvälisiin yhteyksiin myös materiaalinen puoli. Sodasta ei ollut kulunut montakaan vuotta ja Suomessa oli pulaa miltei kaikesta tavarasta. Kansainvälisellä yhteyksillä oli tällöin aivan oma merkityksensä ja on ymmärrettävää, että vuosikertomukseenkin on otettu mm seuraava merkintä: "6. 11. 1947 kokouksessa , kun oli syöty lounas, jakoi klubimestari saapuneet paketit". Luonnollisesti ulkomailta saatua apua välitettiin runsaasti avun tarpeessa oleville köyhille.

Näin saamansa ulkomaista apua on Uudenkaupungin klubi puolestaan myöhempinä vuosina maksanut takaisin osallistumalla keräyksiin ulkomaisiin kohteisiin. Kohteita on ollut ja on jatkuvasti runsaasti, esimerkkinä vuosien varrelta vaikkapa Islannin maanjäristyksen uhrit, Etiopian hätää kärsivät ja lukuisat muut.

Stipendivaihdon aloittaminen

Rotaryvuoteen 1955 - 1956 osui voimallisesti klubin kansainväliseen stipendiaattivaihtoon osallistumisen alku. Silloin oli Uudenkaupungin klubin ehdokas arkkitehti Olli Vaahtera - myöhemmin piirigoverno - rotarystipendiaattina USA: ssa ja samana vuonna oli myöskin kauppat. Yo. Asko Karttunen Uudestakaupungista rotarystipendiaattina USA: ssa. Kumpikin edusti maatamme ja kotikaupunkiaan kunnialla valtameren takana niin, että jopa silloinen piirigovernor useassa yhteydessä muisti kiitellä heitä.

Seuraavat kansainvälisen opiskelijavaihdon vierailut tapahtuvatkin sitten vasta 1970- luvulla. Vuonna 1970 vieraili klubin vieraana GSE (Group Study Exchange) ryhmä ja näitä ryhmiä on sitten vieraillut jatkossakin muutaman vuoden välein Uudessakaupungissa.

Nuorisovaihdon alku

Nuorisovaihtoon klubi on suhtautunut myönteisesti ja rotaryvuonna 1956-1957 mainitaan lahjoitetun 100 mk/jäsen nuorisovaihtorahastoon. Asennoituminen oli ilmeisesti kuitenkin passiivista, koska klubikokouksessa 6. 11. 1981 kysyttiin: "miksi nuorisovaihto on kuin tervanjuontia. Klubin tulee tarkistaa suhtautumistaan nuorisovaihtoon. " Tosin rotaryperheiden nuoria oli jo 1970- luvulla osallistunut jonkin verran sekä valtamerentakaiseen nuorisovaihtoon, että leireihin ja vaihtoon Euroopassa, mutta niissä oli aloite ja aktiivisuus ollut lähinnä yksittäisten jäsenten eikä klubin.

Vuonna 1981 Uudenkaupungin klubi sitten lähti virallisesti mukaan nuorisovaihtoon. Tätä ratkaisua oli klubissa melko pitkään punnittu ja vihdoin Vehmaan rotaryklubin kokemusten rohkaisemana ja klubimme nuorisovaihtoasiamiehen Seppo Itärannan tarmokkuuden ajamana toiminta aloitettiin. Kesällä saapui Uuteenkaupunkiin ensimmäinen amerikkalainen vaihto - oppilas Greg Burnham ja uusikaupunkilainen Eva Pihlakoski puolestaan lähti lukuvuodeksi USA: aan. Tämä oli avaus ja sen jälkeen on toiminta jatkettu vuosittain ja jatketaan edelleen.

Rotarysäätiö

Rotarysäätiöön ( The Rotary Foundation ) Uudenkaupungin klubi on koko toimintansa ajan suhtautunut myönteisesti. Vuonna 1948 huhtikuun 29. päivänä pidetyssä kokouksessa on päätetty lähettää yhteinen adressi säätiölle sekä lisäksi ostettavaa lahjaa varten 5000,- mk. Vuoden 1951 - 1952 toimintakertomuksen mukaan: " Rotary Foundationille maksettiin yksi dollari jäsentä kohti ja klubimme tällä toimenpiteellä kolmas maassamme". 20. 8. 1953 päätettiin maksaa säätiölle kertakaikkinen kannatusmaksu 10 dollaria jäsentä kohti ja rotaryvuonna 1965 - 1963 liityttiin 10 + 1 järjestelmään.

Osallistuminen säätiön tukemiseen on jatkunut voimakkaana ja 1978 saatiin klubiin ensimmäinen Paul Harris Fellow - arvo. Tämä rotaryn ritariarvo annettiin 25. 5. 1978 Veikko Paasiolle ja jatkoa seurasi 30. 6. 1983 , jolloin Arvi Toukoniitystä tuli klubimme toinen Paul Harris Fellow . Nykyisin on klubin Rotary Foundation tukiosuus yli 600%

PÄÄTTEEKSI

Vuosien mittaan on useissakin klubin vuosikertomuksissa todettu, että klubin toiminta kertomusvuonna on jatkunut entisiä latuja eikä sanottavia muutoksia ole tapahtunut. Sävy on myös usein samankaltainen kuin vuoden 1952 - 1953 vuosikertomuksessa, jossa todetaan: "…vaikkei pieni klubimme voi ylpeillä millään erikoisilla saavutuksillaan." Toteamukset ovat selvästi lyhyen tähtäyksen havaintoja yhden toimintavuoden perspektiivistä. Kun klubin toimintaa tarkastellaan koko klubin tähänastiselta toiminta - ajalta on näkymä oleellisesti toinen.

Aate säilynyt vaikka toiminta muuttunut

Vaikka rotaryideologia peruspiirteiltään on pysynyt muuttumattomana ja klubin toiminta pääosin on noudattanut vakiintuneita toimintamuotoja , on toki muutoksia kaiken aikaa myös tapahtunut. Muutokset ovat olleet vähittäisiä ja kohdistuneet painotusten ja vivahteiden suuntaan. Itse asiassa näyttää, että jokainen presidentti ja klubin hallitus on antanut kunakin vuonna oman leimansa toiminnalle. Myöskin on vuosien mittaan paljon sellaista mitä aikanaan pidettiin perinteisenä , vakiintuneena ja säilyvänä jäänyt pois ja tilalle tullut uusia ideoita ja uusia toimintoja.

Mitä tulee klubin saavutuksiin voidaan tilille kirjata paljonkin ja huomattavia tuloksia.

Edelläkävijä

Monessa kohdin on klubin toiminta ollut edelläkävijän työtä. Klubi on aikanaan pitkään hoitanut tehtäviä , jotka sitten yhteiskunta aikanaan on lainsäädäntöteitse tai muuten ottanut hoitoonsa. Tällaisia ovat olleet, kuten edellä jo on tullut esiin, nuorten ammatinvalinnanohjaus, opiskelijan opintotakaukset, matkailun edistäminen, kotikaupungin ja alueen kehittäminen ja ennen muuta aikaansaannokset ammatillisen koulutuksen kehittämisessä

Nämä ovat tuloksia, joihin klubi on yltänyt toiminnassaan yhteisönä, luonnollista on, että klubi on voimakkaasti vaikuttanut ympäristöönsä myös jäsentensä kautta yksilöllisesti. Kun Arvi Toukoniitty oli klubin presidenttinä, valitsi hän toimikautensa tunnustuksesi, nimensä mukaan: "Anna Rotaryn Vaikuttaa Itseesi". Tämä tunnus toteutuu varmaankin jokaisen rotarin osalta. Rotaryliikkeen ideologiasta ja toveripiiristä saadut vaikutteet heijastuvat sitten edelleen rotarien toimintaan heidän ammateissaan ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Niinpä voimmekin todeta neljäkymmentä vuotta jatkuneen rotarytaipaleen jälkeen vuosikertomuksen 1956-1957 sanoin: "Uudenkaupungin rotaryklubin toiminta on ollut monipuolista ja tuloksekasta. Meillä klubin jäsenillä on ollut ilo toimia rotaryliikkeen päämäärien hyväksi."

05.11.1986

Matti Illoinen

SISÄLLYSLUETTELOON

2. UUDENKAUPUNGIN ROTARYKLUBI VV. 1986 - 1996

HAJAHUOMIOITA VIIDENNELTÄ VUOSIKYMMENELTÄ

MOTTO: "Mikä aivoissa silenee , se naamassa syvenee". - Keskeinen totuus rotariveli Arvi Toukoniityn julkistamasta "Ryppyjen häviämättömyyden laista". Esitelty klubin kesäkokouksessa Pietarinkarissa 23. heinäkuuta 1992.

YLEISPIIRTEITÄ

Rotaritoiminnan arvostukseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Yhdysvalloissa suoritettu laaja mielipidekeskustelu paljastaa, että mm. kaikille roduille avoin jäsenyys ja palvelualttius ovat arvostuksen myönteisiä tekijöitä. Entäpä sitten arvostuksen miinukset, kielteiset puolet? Tässä ne tulevat: 1. Kokoukset eivät ole "hauskoja". 2. Ei hankita aktiivisesti naisjäseniä. 3. Joustamattomat läsnäolovaatimukset. 4. Haluttomuus antaa uusille jäsenille johtotehtäviä. 5. Paikallisiin kysymyksiin ei puututa.

Edellä oleva yhteenveto perustuu The Rotarian- lehdessä julkaistuun artikkeliin, jota veli Pekka Varho selvitteli 25. huhtikuuta 1996 pitämässään katsauksessa.

Itsekin suhteellisen kauan rotaritoiminnassa mukana olleena tiedän, että ikä tuo tiettyjä luutumia niin yksityisiin jäseniin kuin klubiinkin. Kun olen taas kerran lukenut klubimme kokousselosteita ja muutakin aineistoa, ja vetänyt niistä historiikkia luovaa linjaa, on minun myönnettävä, että olemme edelleenkin ja kaikesta huolimatta kehityskelpoisia, elinvoimaisia ja aika ajoin jopa hauskojakin.

Pyhiä periaatteitakin meillä on: suhtaudumme edelleenkin sivistyneen ja ryhdikkään kielteisesti naisjäsenyyteen, vaikka rakastamme naissukukuntaa.

Jäsenistön yhä syvenevää "harmaantumista" eli siis keski-iän nousua pidetään usein kielteisenä piirteenä. Toisaalla ihmetellään jäsenkunnan nopeaa vaihtumista ja jopa sitäkin, etteivät kaikkein nuorimmat jäsenet kunnioita velvoitteita ja sääntöjä yhtä suurella alttiudella kuin heitä ikääntyneemmät.

Ihmettelemistä riittää. Sekin on vain klubitoimintaa hedelmöittävä tekijä .Ja sitä paitsi: edellä mainittuihin piirteisiin on sopeuduttava, ellei sitten vedetä jäsenyydelle tiukkaa ylärajaa tai kiintiöidä yli 65- vuotiaitten osuutta ja määritellä keski-ikärajaksi 50 vuotta!

HYVIÄ ESITELMIÄ

Niin kirjallisesti kuin sisällöllisestikin hyvät esitelmät muodostavat viikkokokousten parhaan annin. Ja antia vain edistää hyvä ulkoinen esiintyminen.

Olen poiminut seuraavaan kaikkea muuta kuin kattavan otoksen viidennen vuosikymmenen aikana pidetyistä hyvistä esitelmistä, joista olen itse oppinut jotain keskeistä ja joista olen toivonut muidenkin oppivan ja nauttivan.

Nyt jo edesmennyt veljemme Esko Kari esitelmöi syyskuussa 1986 kiinnostavasti mm. siitä, kuin lihavilla psykiatrisilla potilailla on parempi ennuste kuin laihoilla. "Psyyken kannalta lihavuuden pelko on pahempi kuin itse liikalihavuus", veli Esko sanoi lohduttavasti.

Taannoinen piirikuvernööri Eljas Rautalinko puhui vierailunsa yhteydessä mm. rotarivelvoitteista ja totesi, että "erilaiset kampanjat eivät ole rotaritoiminnassa pääasia, vaan veljesjärjestön ohjelma on kiteytetty neljän kysymyksen kokeeseen".

Vierailevat veljet ovat tuoneet aika ajoin melkoista vaihtelua myös esitelmärytmiin. Ex-uusikaupunkilainen Pauli Parkkonen muisteli heinäkuussa 1992, kuinka 60-luvulla oli tapana, että paikallinen poliisi tarkasti jokaisen kaupunkiin tulevan uuden asukkaan. Näin kävi mm. kesäpartaiselle Paukkosellekin, jota luultiin piirisairaalasta karanneeksi potilaaksi.

Uudessakaupungissa koulupoikana asunut kenraalimajuri Pertti Nykänen kävi kertomassa hävittäjähankinnoista, kesäkustavilainen professori Päiviö Tommila toi terveisiä Barcelonasta ja veli Harri Ovaska antoi tarkan selvityksen kesällä 1992 suomalaisten elämää järkyttäneestä - Ruokolahden leijonasta!

Veli Lasse Salonen lähestyi Suomen marsalkka Carl Gustav Mannerheimin (1867 - 1951) tarinaa ensimmäisen venäläisen tutkimuksen valossa. Veli Timo Syvänen puolestaan paljasti kiinnostavaa tietoa asiakastyytyväisyyden mittaamisesta. "Suurin syy, 68 pros., tyytymättömyyteen liittyy palveluun . Tuotteeseen tyytymättömiä on vain 14 pros. verran".

Veli Lauri Aalto-Setälän esitelmä toukokuussa 1995 paljasti, että vaikka suomalaisten miesten kuolleisuus onkin vähentynyt nopeasti, "heidän terveydentilansa on huonompi kuin muun Länsi-Euroopan miesten".

-Sadasta suomalaisesta miehestä kuolee ennen 65:tta ikävuottaan kaksikymmentäviisi, kun EU-maissa keskiarvo on 21, ja vain Portugalin miehet kuolevat keskimäärin nuorempina kuin suomalaiset, Lauri Aalto- Setälä sanoi.

Veli Pekka Vainio puhui päivän puheenaiheesta eli paikallisen aluesairaalan tulevaisuudesta: Tilanne on tällä hetkellä (maaliskuussa 1995) hyvä, joskin hoidon tarvetta onkin vaikeaa ennustaa". Ajan valtimolla piti kättään myös veli Pekka Aaltonen, joka kertoi syyttäjän ominaisuudessa alioikeusjärjestelmästä ja sen uudistamisesta (27. 4. 95).

Aina kiinnostavia ja herätteisiä ovat olleet myös komeasti varttuneiden veljiemme Tauno Härkin ja Heikki Juntin muistettavat esitykset milloin suurista nälkävuosista tai mystisestä Liisa Eerikintyttärestä, milloin veteraani matkoista tai vanhojen (miksei uusienkin?) rahojen keräämisestä.

IDEOITA JA ALOITTEITA

Moni varttunutkin rotariveli on tainnut jo unhottaa, että kesäkuussa 1987 eli siis reilu vuosikymmen sitten istutettiin uimahallin naapuruuteen männikköinen rotaripuisto. Kyseessä oli veli Juhani Linnoisen idean toteuttaminen

Samoihin aikoihin tehtiin päätös ison harmaakivilohkareen siirtämisestä samaiseen puistoon. Vähän myöhemmin ko. lohkareesta päätettiin tehdä ikimuistoisen uusikaupunkilaisen kiviteollisuuden muistomerkki asianmukaisine kuparilaattoineen ja juhlallisuuksineen.

Asia oli esillä muutaman otteeseen vielä parin seuraavankin vuoden aikana, nimettiinpä puuhamiehetkin, mutta sittemmin on unohduksen lumi haudannut hankkeen. Ikuisiksi ajoiksiko?

Sitä vastoin kesällä 1988 ideoitu Pakkahuoneen palvelukarttahanke ja lienee ajan tasallakin.

Veli Pentti Helpiön "kalevalamaisista" idealähteistä on pulpunnut vuosikymmenien aikana toinen toistaan jalostavampia ehdotuksia. Tähän sarjaan kuului elokuussa 1995 esitelty suunnitelma Uudenkaupungin rauhan 275-vuotismuistion ja samalla klubin 50-vuotistaipaleen kunniaksi käynnistettävästä projektista, jonka vetojuhdaksi valittiin Pentti itse sekä veljet Erkki Lahikainen ja Olavi Simola.

Työn tuloksena syntyi liki 200-sivuinen runsaasti visualisoitu teos "Siunattu rauha", jonka toimitustyön suurimman helteen kantoivat veljet Helpiö (henkilö- ja lähihistoria) ja Simola (sotahistoria).

- Piirsin tai muokkasin tekstin ohella kolmetoista karttaa, muistelee Simola. "Siunatusta rauhasta" otettiin 1000 kappaleen ensipainos, jota seurasi 300 kappaleen lisäpainos. Teoksen kustansi Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys. Vaikka klubimme ei osallistunutkaan taloudellisesti kirjan kustannuksiin, saanee klubi ainakin osan pisteistä "kotiin", sillä olivathan niin idea kuin sen toteutuskin omien klubiveljien aivoitusten tulosta.

Vanha ja ilmeisesti aina yhtä kelvollinen takkailtaperinne herätettiin henkiin alkuvuodesta 1995. Hanke annettiin veli Jukka Vaurion ohjelmoitavaksi. Jälkeä syntyi: valittiin kuusi takkaryhmää, niille saatiin nimet ja kun illat oli pidetty, annettiin vielä raportit istujaisten tuloksista. Taisi löytyä muutamia helmiäkin.

Viitseliäät ja "kirjoitustaitoiset" sihteerit ovat Herran lahja mille yhteisölle tahansa. Meidänkin klubissamme on sellaisia lahjakkuuksia aina silloin tällöin. Heitä muistaen poimin kaksi inhimillistä muistiinmerkintää kevättalvelta 1993: 11. maaliskuuta: Uusi rotarilippu on tullut ja luovutettu klubimestarille. 1. huhtikuuta: Rotarilippu vaihdettu suurimpaan mahdolliseen.

Pienissä muistiinmerkinnöissä on ainakin historiankirjoituksen kannalta katsoen verratonta suuruutta.

KIRSTAN VUOSIKYMMENET

Suhteellisen vähälle julkiselle huomiolle on jäänyt se historiallinen murrosvaihe, kun klubi joutui sanomaan hellät jäähyväiset vanhalle kunnon Kirstalle: 42 vuotta kestänyt kokoontumisperinne siirtyi historiaan.

Viimeinen viikkokokous pidettiin Kirstan monia muutoksia kokeneessa ravintolasalissa 18. elokuuta 1988. Jo seuraava kokous, 25. elokuuta pidetty, oli kilometrin verran ulompana Sorvakossa, hotelli-ravintola Aquariuksessa.

Moni vanhemman polven rotaryveli pahkuloi oikein ääneen liian kaukana olevaa kokouspaikkaa , mutta vähin erin muutos hyväksyttiin.

90- luvun alussa oli Ruokolan klubin silloinen presidentti Ossi Pelttari sitä mieltä, että uusikaupunkilaiset rotariklubit olisi yhdistettävä. Puolivirallisia esityksiä tuli varsinkin v. 1993, mutta klubimme ei ottanut siihen kantaa, koska Ruokolan klubi ei tehnyt missään vaiheessa virallista esitystä sulautumisesta.

Ruokolan klubi perustettiin oman klubimme suojeluksessa joulukuussa 1978.

Klubimme 40-vuotisjuhlassa 5. joulukuuta 1986 totesin mm. seuraavaa: - Sinä, veli Eino Saari, olet rotarivuosiltasi klubimme vanhin jäsen. Sinut kutsuttiin klubimme jäseneksi jo vuonna 1947. Jo seuraavana vuonna Sinä toimit klubimme sihteerinä. Rotaryklubi oli sinä samana vuonna julkaisemassa ensimmäistä Uusikaupunki-esitettä Pohjola - Nordenin kanssa. Muitakin toimintamuotoja oli ja minusta tuntuu kuin noiden alkuvuosien rotaritoiminta olisi ollut yhteiskuntaläheisempää kuin tämä nykyinen. Vuosina 1956-1957 Sinä toimit klubin presidenttinä.

Kunniajäsenemme veli Eino Saari (s. 1909) on edelleen aktiivisesti läsnä klubimme toiminnassa.

Uusikaupunki, toukokuussa 1998

Matti A. Pohjola

Jäsen vuodesta 1968

Historiikki liittyy rotaryvuoden 1996-1997 tavoitteisiin, jolloin klubimme täytti 50 vuotta. Parhaat kiitokset historiikin tekemiseen osallistuneille veljille ja muille avustajille.

Jukka Vaurio, presidentti 1996-1997